United States or Bangladesh ? Vote for the TOP Country of the Week !
Luulenpa kuitenkin, että hänen sydämmensä oli taipuvaisempi heikompaa puolustamaan, koska välistä muutamissa suhteissa kaiken täytyi käydä sen mukaan, kuin everstin järkähtämätöin tahto vaati, hyväili Armo tavallista hellemmin lapsiansa. Jonkinlainen ikävyys, näihin asti tässä perheessä varsin tuntematoin, vallitsi talossa muutaman päivän.
Arvelenpa olleen hänen äitinsä tarkoitus että se tulisi hänen omakseen jos muuten mitään arvelen taikka ketään tarkoitan." "Kas niin, kas niin!" väitti kauppa-kumppali hetken kuluttua ja otti hänestä vaarin sillä vakavalla luottamuksella, jota väkevä luonto aina vaikuttaa, kun todella tahtoo heikompaa auttaa.
Ei sortaa saanut pienempäänsä heikompaa, Ei itkeä kuin tyttö-parat «tossukat»; Ei vilpin sanaa hälle saanut hiiskahtaa, Ei katuloilla haihattaa kuin retvanat. Ja lakkaamatta neuloi käsi känsäinen, Ja työtä oli tehtävä myös poikien, Hän silmäns' alla aina piti lapsiansa.
Soittajat alkoivat soittaa, parit kiiruhtivat tanssisaliin ja Alfhild liihoitteli taaskin luutnantin käsivarsilla, mutta hänen hymyilynsä oli heikompaa kuin ennen ja hänen silmäyksensä paljon kylmemmät. Heti sen jälkeen kuului yleinen virskuminen. Nuori herra Helleby oli herännyt ja tuli sisään tanssisaliin.
Yleensä runottomana aikana maassamme hän tarttui Väinämöisen kanteleeseen ja lauloi ilmoille ilojansa kansansa kunnosta ja äidinkielensä suloisuudesta, surujansa kaikellaisesta raakuudesta ja kehnoudesta, missä niitä vain vielä ilmeni, sekä suomenkielen sorretusta asemasta ja aivan yleisestä halveksimisesta; hän lauloi, hän loihti sydämensä syvyydestä kumpuilevaa rakkauttansa kansansivistyksen hyväksi, hän oikein raivostui laulamaan vihaansa ja kirousta sille, joka heikompaa sorti; sanalla sanoen: hän ihaili hyvettä, kaikkea jaloa ja hyvää, joka voi hänen kansaansa nostaa alennuksen tilasta ja kohottaa sivistykseen muiden sivistyskansojen rinnalle, sivistykseen, johon hän itse oli kansan »syvistä riveistä» noussut.
"No niin! Kuinka sodassa käypi? Vahvempi lyö ja heikompaa lyödään. Eikö se ole johdonmukaista?" "Vaikkapa olkoonkin johdonmukaista, niin ei se siveellistä ole. Mutta tahdotteko kuulla jatkon?" "Tottapa se nyt jo onkin lopussa, rakkaus ainakin!" "Ei, ei, herra, ei se vielä läheskään lopussa ole, eikä rakkaus niin vähällä karkaa. No niin!
"Jim", sanoin minä, "sinä et ole ainoastaan ystävä myötäkäymisessä". "En, minä tuen aina heikompaa, se on minun perus-aatteeni; mutta mene nyt, ja viivy kuinka kauan tahdot. Minä kirjoitan sinun kirja-ilmoituksesi. Minä tiedän varsin tesmälleen, mitä sinä niistä lausuisit ja minä teen arvosteluni niin syvämietteisiksi, ett'et sinä voi eroittaa niitä omistasi".
"Hyljää Jumalan nimessä se ihminen, sinä tulet sairaaksi ja kurjaksi, Annette kulta, tiedätkös, kun minä kuulin tämän historian, harmistuin minä sinulle; mutta sitten arvelin että se on synti sinun suhteesi. Mutta se on sinulle romaanien lukemisesta. Juuri tuo siunattu romaanien lukeminen, jolla kostutetaan heikompaa sukupuolta, aivan kuin kaktusta haalealla vedellä.
Eikö juuri noille ajattelemattomille sieluille jotka etsivät totuutta muualta ole kirjoitettu: "Jotka etsivät muita suojelijoita kuin Jumalata, ovat hämähäkin kaltaiset joka pesäänsä rakentaa; onkopa mitään heikompaa pesää kuin hämähäkin on? Jospa vaan sen tietäisivät!"
Taistelua on siis vain siinä, että sielu voi työntää aivojen keskellä olevaa pientä rauhasta toiseen suuntaan ja elonhengekkeet, jotka ovat aineellista laatua, kuten yllä olen sanonut, taaskin toiseen suuntaan. Näin ollen sattuu usein, että nämät liikkeet ovat päinvastaiset, ja että voimakkaampi liike estää heikompaa vaikuttamasta.