United States or Barbados ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ehkä on sentään parasta että jätätte anomuksenne kansliaan, ja minä teen minkä voin, sanoi hän Nehljudofille. Samassa tuli huoneeseen nuori virkamies; hän näytti keikailevan käyntitavallaan. Tämä nainen pyytää saada sanoa vielä pari sanaa. Käskekää sitten. Ah, mon cher, kuinka paljon kyyneleitä täällä saa nähdä, ja kunpa pystyisi ne kaikki kuivaamaan. Mutta pitää koettaa parastansa.

Marusja, heitäppäs nyt vaikka hetkiseksi, sanoi hän äänellä, josta saattoi päättää että tämä soitto oli hänen elämänsä risti: on mahdoton mitään kuulla. Piano vaikeni, kuului tyytymättömiä askelia, ja joku katsahti ovesta. Tirehtööri, aivan kuin tuntien kevennystä tästä soiton seisahduksesta, sytytti paksun paperossin heikkoa tupakkia ja tarjosi Nehljudofille. Nehljudof kieltäytyi.

Tämä seikka muistutti Nehljudofille jälleen eilistä keskustelua langon kanssa ja sen, että hän oli aikonut vielä tavata lankoa ja sisarta ennen lähtöään. »Tuskin ennätän ennen junan lähtöä», ajatteli hän, »parasta kun kirjoitan». Ja saatuaan paperia, kirjekuoren ja postimerkin hän alkoi, tuon tuostakin ottaen kulauksen pyreilevää seltteriä, miettiä mitä kirjoittaa.

Hän kertoi Nehljudofille juttujansa ja oli täysin vakuutettuna siitä, että tälle oli kovasti huvittavaa ja mieluista saada tietää kansanvaltaisen liikkeen erikoissalaisuuksia. Mutta Nehljudof katseli hänen surullista kaulaansa, hänen harvoja sekaisin menneitä hiuksiansa ja ihmetteli mitä varten hän oikeastaan tätä kaikkea teki ja kertoi.

Kun Nehljudof keskustellen Medyntsefin kanssa, näin esitteli itsensä puhelias nuori mies, pääsi alas eteiseen, tuli heidän luoksensa väsyneen näköinen tirehtööri. Jos siis tahdotte tavata Maslovaa, niin olkaa hyvä, tulkaa huomenna; sanoi hän, nähtävästi haluten olla ystävällinen Nehljudofille. Hyvä on, sanoi Nehljudof ja läksi kiireesti.

Nehljudof oli hyvin arka naisten seurassa, mutta juuri tämä hänen ujoutensa herättikin tässä naineessa vaimossa halun voittaa hänet. Nainen oli aateliston johtajan vaimo siinä piirikunnassa, jonka vaaleihin Nehljudof otti osaa. Ja tämä nainen kietoi hänet suhteisiin, jotka päivä päivältä tulivat Nehljudofille yhä sitovammiksi, mutta samassa myöskin yhä enemmän vastenmielisiksi.

Täällä ei saa odottaa, tehkää hyvin, menkää konttoriin, sanoi vääpeli taas Nehljudofille, ja Nehljudof aikoi jo mennä, kun takaovesta tuli tirehtööri vielä enemmän hämillään kuin hänen alamaisensa. Hän huokaili yhtämittaa. Nähtyään Nehljudofin hän sanoi vartijalle: Fedorof, tuokaa Maslova konttoriin naisosaston viidennestä. Tehkää hyvin, sanoi hän Nehljudofille.

Hän huomasi melkein yhteen aikaan sekä Missin että veljensä. Hän tuli ensin Missin luo nyykäyttäen vaan päätään Nehljudofille. Mutta kun hän ja Missi olivat suudelleet toisiansa, kääntyi hän heti veljensä puoleen. Vihdoinkin löysin sinut, sanoi hän. Nehljudof nousi, tervehti Missiä, Mishaa ja Ostenia ja jäi puhumaan heidän kanssaan.

Nehljudofille ei tapahtunut ensi kertaa elämässä se mitä hän nimitti »sielun pesoksi». Sielunpesoksi hän sanoi semmoista sielun tilaa, jolloin hän äkkiä, joskus pitkänkin väliajan perästä, tunnettuansa sisällisen elämän hidastuvan ja toisinaan pysähtyvänkin, ryhtyi puhdistamaan kaikkea sitä soraa, joka oli hänen sydämmeensä keräytynyt ja oli syynä tähän seisahdukseen.

Hyvää päivää, sanoi hän hartaassa työssä keskeytetyn ihmisen ilmeellä, ottaen seisten vastaan Nehljudofia, sekä ryhtyi oijeti asiaan. Tunnen tämän tapauksen. Heti kun näin nimet, muistin tämän onnettoman jutun, sanoi hän ottaen anomuksen ja näyttäen sitä Nehljudofille. Ja olen hyvin kiitollinen teille, että muistutitte minua jälleen siitä.