United States or Peru ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Vai niin? Tänäänkö jo mentiinkin?" ivasi Avojalka. "Niinhän muuraajankin Martti muinoin huusi äidilleen ikkunaan: viskaas, äiti, puhdas nenäliina, alas, minä pistäyn Amerikaan! Kaikki tuommoiset kevytjalkaiset istuvat vielä asemillaan". "Saatpa nähdä, kuinka kauan täällä enää olen", sanoi Dami ja meni sanaakaan enää sanomatta Sysi-Matin tupaan.
Puotiin mentiinkin ja siellä silmäili Martti ympäri hyllyä ja kattoa, ikäänkuin ei tietäisi mitä ottaa. Viimein osoitti hän erästä hyllyä ja kysäsi puotipojalta: "mitäs ne nuo ovat?" "Ne ovat kalosseja, kumplastikenkiä", selitti puotimies. "Vai niitä ne ovat? Näytäpäs minkälaisia ne ovat", pyysi Martti. Poika nosti niitä esiin muutamia paria ja Martti käänteli niitä tiskillä.
Mutta joku joukosta, kun huomasi Ollin eperöimisen, sanoi kohta vilkkaasti: "Mitäs huono huokaat, kun on turva kelkassas?" Ja toinen veitikoista jatkoi kohta: "Ei itku markkinoilla auta, turkit juoda pitää". Ja niin satoi pilkkaa pilkan päälle, ett'ei Ollilla ollut aikaa enemmän Liisaa muistella, vaan sanoi: "No, mennään nyt sitten!" Ja niinpä mentiinkin.
Ja seuraavana aamuna sitä sitten mentiin kun mentiinkin ja mammanne vielä lähtiessä taputti minua olkapäälle ja katsoi meitä niin viekkaasti ja meinaavasti että mitähän se sillä oikeastaan VIIVI. Oiss, mitä te nyt taas noita vanhoja ! KEKKONEN. No ei mitään sitten, ei mitään. Mutta jättäkää nyt pois tuo nyrpeä katse. Koettakaapas nyt vähän kikattaa, niin saatte nähdä että jos ei se auta, niin
Sillä ne olivat mielestäni pilassa koko vaatteet, vaan minkäpäs niille taisi, piti työntää päälleen ja messuun sitä vaan mentiin kuin mentiinkin. Messutalon kartanolle menin muitten kokosteni poikanaskalien joukkoon. Mutta heti havaitsivat korttini, ja sanoi muutama mieheksi saapa poikatollisko: »Ristuksen piiskariko tuosta kasvaa, kun on nuo viilekkeet selässä?»
Tekla, joka entisenkin neidin aikana oli maisterin lasten kanssa ulkona käynyt, sanoi: "Mennään Kluuvin rantaan." Sinne sitä niin mentiinkin ja erittäin suloiselta tuntuikin kuumanlaisena kesäpäivänä mennä veden rantaan. Siellä oli toisiakin lastenpiikoja vaunuinensa, joita he edestakaisin työntelivät.
Paljon hän jo ehti kertomaan Pietarista ja ties mitä hän vielä olisi kertonut, kun olisi ollut aikaa, vaan emäntä tuli käskemään vieraita toiseen tupaan. Sinne sitä sitte mentiinkin ja siellä emäntä syötti ja juotti vieraita parhaansa mukaan.
Antakaa anteeksi tämä kerta, ei ole pitkältä toiseenkaan, ai'oit sanoa. Vaan tiedätkös, siinä ei minun anteeksi antamiseni auttaisikaan, vaikka vielä sen tekisinkin. Olethan jo kiinni. Tiedätkö, että vallesmanni pitää sinusta kiinni, eikä hän voi sinua enään hellittää eikä saakaan hellittää. Nyt pyysi isäntä kaikkein astumaan Vierimän pirttiin, johon jälleen mentiinkin.
Maija kiirehti toimeensa, ja Arvo meni vanhempiensa kanssa juomaan kahvia. Hevonen oli portaitten edessä valjastettuna, ja kun Arvo oli juonut, otti hän jahtilaukun ja pyssyn mukaansa, sanoi jäähyväiset vanhemmilleen ja meni kääseihinsä. »Hei Urho, nyt sitä mennään!» huusi hän hevoselleen, nykäisten ohjaksista, ja samassa mentiinkin niin, että kääsit tärisivät. NELJ