United States or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ja ajattelin, mitä kaikkea se oli nähnyt pitkänä kesäpäivänä siitä alkaen, kun se nousi taivaalle leveän Oenuksen takaa. Olisin mielelläni tahtonut tietää, miltä Karvändelin toisella puolen näytti, tai tuolla puolen Brennus-vuorta, jonka yli veljeni meni eikä koskaan palannut.

Tupakoidessaan kertoi Ville kahden tupakannälkäisen savolaisukon keskustelun, kun he maantiellä kohtasivat toisensa kauniina kesäpäivänä. Ukot istuutuivat maantien syrjälle eivätkä pitkään aikaan puhuneet mitään. Näytti kuitenkin siltä, kuin kummallakin olisi ollut jotain sydämellään, vaikk'ei kumpikaan tahtonut panna alkuun. Vihdoin sanoi kuitenkin toinen: Pannaank's tupakaks'? No pannaan voan.

Ulkonaisesti eivät papin ja isän välit silloin vielä olleet rikkoutuneet, ja osoittaakseen tämän asianlaidan muillekin, kutsui pappi näihin aikoihin isääni pari kertaa pappilassa käymään. Seurauksena tästä taas oli, että meitä, isääni ja minua eräänä kesäpäivänä kutsuttiin ottamaan osaa veneretkeen puolentoista peninkulman päässä oleville Menninkäissaarille.

Jeanne oli eräänä kesäpäivänä niin kuuluu kertomus hänen ensimäisestä kutsumuksestaan isänsä puutarhassa. Oli keskipäivä. Silloin kuuli hän äkkiä äänen kirkon oikealta puolelta huutavan: »Jeanne, ole kiltti ja hyvä lapsi, käy usein kirkossa»; hän näki myöskin kirkkaan valon ja omituinen tunne valtasi hänet. Jeanne oli silloin 13-vuotias. Sen jälkeen toistuivat nämä ilmestykset ja kävivät muodoltaan määrätymmiksi. Hän oli näkevinään sekä pääenkeli Mikaelin että lempipyhimyksensä Pyhä Margaretan ja Pyhä Katarinan. Ei enää ollut kysymys vain kilttinä tyttönä olemisesta, äänet puhuivat hänelle Ranskan onnettomuuksista, kehottaen häntä lähtemään kuninkaan luo ja antamaan hänelle takaisin hänen valtakuntansa. »Minä olen nähnyt heidät yhtä hyvin kuin näen teidät», sanoi hän tuomareilleen, »ja kun he jättivät minut, itkin minä ja olisin hyvin kernaasti tahtonut, että he olisivat ottaneet minut mukaansaJeanne epäili ja huomautti äänien kehotuksia vastaan, että hän oli vain köyhä tyttö, joka ei osannut ratsastaa, eikä ymmärtänyt sodankäyntiä.

Kuuluihan ihmisen olemukseen kuumimpanakin kesäpäivänä ainakin paita ja housut, jotka tosin voi pahimmassa tapauksessa korvata myös hameilla, mutta jotka olivat ehdottomasti välttämättömät, jos mieli Mustin voida ketään edes vertaisekseen, saati sitten itseään ylemmäksi ja paremmaksi olennoksi tunnustaa. Nuo olivat, noiden täytyi olla alempia olentoja!

Joku aika tämän tapauksen jälkeen sattui sitte eräänä lämpimänä kesäpäivänä, että kaksi lyhytkoipista pikkuherraa kompastui koulun kynnykselle juurikun he töin tuskin olivat lähteeltä kulettaneet sinne ämpärillisen vettä. Miss Mary tarttui sääliväisesti ämpärin sankaan ja läksi itse lähteelle ämpäriä uudestaan täyttämään.

Eräänä kesäpäivänä v. 1839, eli kymmenen vuotta mustalaisnaisen kuoleman jälkeen, kaksi herraa asteli maantiellä lähellä Gunilholmaa, ja heitä seurasi verkalleen pienen välimatkan päässä kyytihevosen vetämät kääsit, joita ajoi vieressä kävelevä talonpoika.

Hän piti tämän tarkasti suljettuna kaikilta, jop' isältänsäkin, mutta juuri sentähden, ett'ei sitä muut kuin hän itse tienneet, kasvoi se niin suureksi ja niin todelliseksi. Hänell' oli kumminkin yks uskollinen. Kun André oli täyttänyt yhdeksännen ikävuotensa, istui hän eräänä kuumana kesäpäivänä kivellä, jok' oli keskellä jokea. Avojalkansa oli hän työntänyt alas veteen.

Tuona kuumana kesäpäivänä, jona kreivi Vasili, hänen tyttärensä ja André palasivat Finmarkeniin, ei Tromsö läheskään ollut niin sivistetty ja kaunistettu kuin nyt, muistettakoon, ett' olemme ajassa muuttainneet kolmekymmentä vuotta taaksepäin! mutta sill' oli kuitenkin kyllin kyllä näytettävää, millä se saattoi kummastuttaa vierahan semmoisen, jok' oli tullut Norjan pohjoisimpaan hiippakaupunkiin vakuutettuna, siellä löytävänsä vaan lumen ja jään yksinomaisen vallan.

Olisin kai enemmänkin asiasta kysellyt, mutta Alan tukki suuni, sanoen: »Minä olen nyt väsyksissä ja tahtoisin panna maataJa sanaakaan lisäämättä hän laski päänsä sankkaan kanervapehkoon ja näytti paikalla vaipuvan uneen. Minulle ei saman tempun tekeminen ollut mahdollista. Olet kai kuullut heinäsirkkain sirittävän heinikossa kesäpäivänä.