United States or Democratic Republic of the Congo ? Vote for the TOP Country of the Week !


Samassa kuulivat rouva ja Elsa lastenkamariin, kuinka eräs vieras herra läksi ulos maisterin luota. "Hän juuri toi tietoa maisterin viran ylennyksestä", sanoi rouva. Vieraan mentyä tuli maisteri lastenkamariin. "Kyllä siitä asiasta oli iso apu leivälle, vaan otaksun, että Kalle suuttuu, kun ei sitä virkaa saanut.

Talvinen aurinko oli jo noussut kirkkaalle taivaalle, kun ihmiset läksivät kirkosta, sydämmessään hiljainen tyytyväisyys ja moni hyvä päätös. Eikä sinä päivänä pitäjässä paljon muusta puhuttukaan kuin Lauri maisterin suloisesta saarnasta. Vuosia tuli ja vuosia meni. Joulu tuli taas ja meni jälleen, jättäen sijansa toiselle joululle.

Ruokasalin ja maisterin kamarin välinen ovi jäi isännän mentyä seposelälleen ja Elsa näki kahvipöydästä, kuinka maisteri istui kirjoituspöydän ääreen ja alkoi kirjoittaa. Rouva nousi pöydästä ja astui kyökin-ovelle, jonka raosta hän sanoi: "Mummo, tehkää niin hyvin ja tulkaa vähän tänne!" Mummo tuli. "Olkaa hyvä ja istukaa tähän pöytään; minä kaadan vähän kahvia."

Elsa meni kyökkiin, jossa suuruspöytä jo häntä odotti. "Nyt saamme haukata", sanoi Katri. Ja molemmat tytöt rupesivat ruoalle. Kun Elsa oli syönyt, meni hän sisälle, jossa hän sai ensi toimekseen harjata maisterin vaatteet, jota työtä hän teki ulkona rappusilla. Sen tehtyään sai hän kiilloittaa maisterin saappaat kyökissä.

Oli sauhua huone täynnä kuin taistelukentällä vaan ja pöydällä pulloja seisoi kuin kannokko kaskesmaan, yli-ympäri sikarin päitä sekä tahroja liköörin kas semmoiselta se näytti ilokestissä maisterin.

Mitä tämän kunnioituksen esine itse ajatteli maisterin runosta, jätämme sanomatta, mutta kuuluvasti lausui hän kiitoksensa siitä. Sitte hajosivat vieraat taas eri paikkoihinsa, jolloin kuitenkin asessori ja hänen poikansa sekä päivän runoilia jäivät edelleen naisten luokse.

"Minkä sille mahtaa", vastasi rouva, ja Matti meni pois. Vaikeudella eteenpäin. Niin jäi Elsa ainoaksi palvelijaksi maisterin perheessä. Vaikka työnpaljous olikin hänelle suureksi rasitukseksi, että vedet väliin silmistä vyöryivät, kun alkoi kovin yli voimien käydä, kului aika hiljalleen eteenpäin kumminkin.

"Maisterin minä pyydän kirjoittamaan velkakirjan, ja sopiihan maisterin myöskin pistää itsensä takausmieheksi; eihän siinä tule muuta vahinkoa, kuin että siinä nimi on!" laususkeli mummo. "Enhän minä itseäni takaukseen kaupannut", sanoi maisteri.

Emilia, jolle myrtti tuntui rasittavaisemmalta, kuin kuninkaalle hänen kruununsa, ei syönyt ollenkaan eikä myös nauranut koko aterian aikana, vaikka siihen kylläkin syytä olisi ollut Maisterin vuoksi, joka kolmesti oli niin erinomaisen hajamielinen, ett'ei everstikään saattanut nauramatta olla.

Lautamies saatiin kuitenkin tyytymään palkkioon sekä y.m. lupauksilla ja siihen päättyi asia. Risto sanoi Ollille: "Kyllä se oli hyvin pahoin tehty meiltä tuo maisterin kepponen, josta syntyi niin paljo rettelöitä". "Kepoksi papille! miksi työnti meidät pöydän alle", vastasi Olli. "Me teimme ensin pahoin", väitti Risto.