United States or Costa Rica ? Vote for the TOP Country of the Week !
Läyli lähteä, läyli ilman. Niinp' on neiti luotunaki, Tytär tuuviteltunaki, Taattolasta miehelähän, Miehelästä tuonelahan. Lässä on nyt muien lähtö, Liki saanut muien liitto, Minun on lähtöni lähemmä, Minun liittoni likemmä. Lähen pois talosta tästä, Tästä kuulusta koista, Honkaisista huonehista, Lautakatto kartanoista, Petäjäisihin pesihin, Koivuisihin koppeloihin.
Tämän Eevan pyysin itseäni saattamaan kirkkomaalle Annan haudalle, johon oli matkaa töllistä neljännes peninkulmaa. Tällä matkalla kertoi Eeva, kuinka Anna heti minun lähtöni jälkeen rupesi hiljakseen riutumaan: Hän kävi harvapuheiseksi ja näkyi aateksivalta sekä epätasaiselta. Silloin näkyi vieno puna vaaleilla poskilla, kun sai kirjeen teiltä. Ja vihdoin kun tuli tieto, että olitte lähtenyt Krimin sotaan; niin silloin hän lankesi tautivuoteelle, josta ei enää koskaan noussut.
Vakuutin, että täällä oli terveellistä ja hyvä olla ja toivotin sydämestäni, että herra Häggkin pian saisi kokea sitä. Sitte erosimme. Ja nyt minä yksinäisyydessä ihmetellen muistelen tätä viimeistä, lähtöni edellistä iltaa ja kaikkea mitä sen kuluessa olen kuullut, ajatellut ja kokenut. Muut nukkuvat vielä. Minä en saa unta, sentähden nousen kirjoittamaan. Mitä?
Toisinaan pelkään, että menettelin maltittomasti ja itsepäisesti, kun jätin täti Cottan kodin, että olisin palvellut Jumalaa paremmin, jos olisin jäänyt sinne, ja että kuitenkin lähtöni kautta ehkä ilmestyi vähäinen tyhjä paikka, jota olisi maksanut vaivan täyttää.
Olin nimittäin lähtöni edellisenä päivänä joutunut muutamien hurjien veitikoiden pariin, joiden kanssa vietin komeita läksijäisiä, ja niin oli matkakassani kutistunut, enkä kuitenkaan enään voinut lähtöäni tuonnemmaksi lykätä, kun kerran olin niin aikonut ja siitä ihmisille ilmoitellut.
Isän ei ollut tapana muuttaa päätöksiänsä eikä vitkailla niiden toimeenpanemisessa. Määrättiin niin muodoin lähtöni päivä. Edellisenä päivänä sanoi isä tahtovansa kirjoittaa tulevalle päällikölleni ja käski tuoda paperin ja kynän. "
Tyydytin vaan heidän uteliaisuuttaan matkani suhteen sillä, että sanoin lähtöni tarkottavan sitä työnjohtajan paikkaa, josta heille olin ennen jo kertonut. Sillä välin valmistelin salaisesti kaikenlaisia, matkalleni kuuluvia tarpeita. Viikkoa jälkeen Pääsiäisen tuli se päivä, jonka olin lähtöpäiväkseni määrännyt. Ilot ja surut vaihtelivat sekaisin mielessäni.
Lähtöni jälkeen hän ehkä oli alkanut miettiä ja ajatella minua lempeämmin. Rakastuneen raukkamaisuudella otin vielä lukuun hänessä heräävän säälin tunteen ja samalla myöskin sitä en voinut salata itseltäni äidin ja veljen vaikutuksen. Mutta kaikista eniten minä luotin omaan kirjeeseeni. Hän tulee siitä näkemään, kuinka pohjattoman syvä rakkauteni on, kuinka minä kärsin ja kuinka olen onneton.
Barkis ilmestyi portilla, ja taas Miss Murdstone sanoi varoittavalla äänellänsä: "Clara!" kun äitini notkistui minun puoleeni ja jätti minut hyvästi. Minä suutelin häntä ja pikku veljeäni ja olin kovasti suruissani silloin; mutta ei lähtöni vuoksi, sillä meidän välillämme oli juopa ja jokapäiväinen ero.
Jos nuorna mun viet pois maasta, jos nuorna, Niin helpota ensin lähtöni kuorma: Mun kaks elon maljaa juoda ens anna, Sä, Kuolema, sitten maljasi kanna. Runotar, tuo ensiksi Mulle mehumaljasi! Nesteet maasta, taivaasta Salli siihen kumpuilla, Sulattele nesteesen Aarteet ihmissydänten: Rinnoiss' elon virrat saan Laulaa sitte kuohumaan. Lemmetär, tuo toiseksi Mulle herkkumaljasi!