United States or Saint Lucia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kaikki lähimmät saattoivat vainajaa kirkkomaalle, vieläpä äiti ja sisaretkin olivat sanoneet, että he eivät tahdo erota rakkaasta vainajasta, ennenkuin haudan reunalla. Tällä kertaa oli saattue todellakin suuri, mutta Mathieu ja Marianne eivät tunteneet ketään.

Ammun hänet vain kösäksi ammun heidät molemmat kösäksi.» »Tulkaa kirkkomaallekajahti joukosta, joka alkoi rohkaistua. Vanha ravintolanisäntä pelästyi. »Ei kirkkomaalle, lapsetvarotti hän innokkaasti. »Ensiksikin on paikka pyhä, ja toiseksi voisi hän siellä teiltä paeta.

Siitä todistaa m. m. se kaunis hautapatsas, jonka he pystyttivät hänen haudalleen Lyngbyn kirkkomaalle, missä hän monivaiheisen elämänsä jälkeen nyt lepää.

Kun oli saavuttu tullin tykö, Helena laskeusi maahan, avasi kukkaronsa ja antoi miehelle moniaita hopearahoja. Sitten hän meni tullista oikealle kädelle ja saapui kohta kirkkomaalle. "Tääll' on minun majataloni", hän jupisi ja heittäysi erään haudan viereen asetetulle sohvalle istumaan. Aurinko laski ja viileä ilma ilmoitti kohta, että päivän ruhtinas oli mennyt mailleen.

Agnes suostui ja niin päätettiin lähteä järven rannalla sijaitsevalle kirkkomaalle ja käydä Hedvigin haudalla.

Haudankaivaja, tolvana, oli heittänyt vasta kaivamansa haudan ihan peittämättä ja Perjakka taittoi siihen pudotessaan niskansa. Haudankaivaja menetti virkansa ja kirkkomaalle päätettiin hankkia uusi aita.

Kun astumme ulos asunnosta, ovat kantajat ja heidän taakkansa puutarhassa; ja he käyvät edellämme polkua alaspäin ja jalavien ohitse ja portin läpi ja kirkkomaalle, jossa olen niin usein kesä-aamuisin kuullut lintujen laulavan. Me seisomme haudan ympärillä. Tämä päivä näyttää minusta toisenlaiselta, kuin mikään muu päivä, eikä valolla ole sama väri, vaan synkempi.

Mutta hänen nyt pitää saada tahtonsa perille, vaikka koko Vaasa ja hänen isänsä päälle päätteeksi kuinka jyrkästi tahansa panisivat sitä vastaan. Bertelsköld seisoi vähän aikaa ääneti takan luona. Hänen ajatuksensa olivat muualla menneitä aikoja muistelemassa. Hän pyysi Sarkatakkia saattamaan häntä Isokyrön kirkkomaalle hänen kantaäitinsä haudalle. Käyhän se laatuun, vastasi sissi.

Tämän Eevan pyysin itseäni saattamaan kirkkomaalle Annan haudalle, johon oli matkaa töllistä neljännes peninkulmaa. Tällä matkalla kertoi Eeva, kuinka Anna heti minun lähtöni jälkeen rupesi hiljakseen riutumaan: Hän kävi harvapuheiseksi ja näkyi aateksivalta sekä epätasaiselta. Silloin näkyi vieno puna vaaleilla poskilla, kun sai kirjeen teiltä. Ja vihdoin kun tuli tieto, että olitte lähtenyt Krimin sotaan; niin silloin hän lankesi tautivuoteelle, josta ei enää koskaan noussut.

Toimituksen lopuksi hän luki Robertin vähää ennen kuolemaansa saneleman tunnustuskirjoituksen, ja näitä vainajan viimeisiä terveisiä kuunnellessa valtasi syvä liikutus sekä lukijan, että koko kuuntelijakunnan. Sitten vietiin ruumisarkku kirkkomaalle ja kätkettiin hautaan, jonka Robert itse oli valinnut viimeiseksi lepokammiokseen.