United States or Bahamas ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän näytti kuitenkin ottavan asian tavallisella levollisuudellaan, kuunteli alistuvaisen näköisenä Esterin lempeitä, surullisia nuhteita, antoi hänen puhua loppuun ja sanoi sitten, puristautuen äitiä vasten ja hyväileväisesti laskien päänsä hänen rinnalleen: "Anna anteeksi, äiti, minä tahdon koettaa, ett'ei minulle enää tapahdu sellaista!" Pahempi oli isän kuulustelu.
Kyyneleet silmissä katseli hän tuota harvinaista ryhmää edessänsä ja etenkin loi hän sanomattoman lempeitä silmäyksiä Elviraan. "'Taivaan armo' elää Jumalalle olkoon kiitos siiiä", sanoi hän. "Niin 'taivaan armo' elää, siinä sinä olet oikeassa", lausui Stålsköld, vielä melkein liikutuksen vallassa, "ja 'taivaan armo' on aina elänyt ja on aina elävä.
Minä istun sinun luonasi, nojaan päätäni sinun olkapäätäsi vasten, ja tässä hiljaisuudessa sitte hyväilevää, suloista hymyä, lempeitä katseita, jotka tunkeutuvat sydämmen salaisimpiin syvyyksiin, kauneutta ja miehuullista voimaa, runsaammin kaikkea tätä, kuin sanoin, kuin ihmisäänin voidaan lausua ja tulkita.
AENEAS. Siroja hovikoita, lempeitä Kuin enkelit; niin rauhass' ovat aina; Mut sotia jos tulee, heill' on sappi, Käs' luja, vahvat jänteet, kelpo miekat, Ja, jos suo Jupiter, ei miehuudessa Heill' ole vertaa. Mutta vait, Aeneas! Vait, troialainen! Sormi huulille!
"Jumala siunatkoon häntä, hän on arka, kuin lintu", lausuin minä. "Olisipa tuo mahdollista. "Minä en luule, Trotwood", vastasi Agnes, nostaen lempeitä silmiänsä minun silmiäni kohden, "että minä katsoisin tuota. Olisi kenties parempi vaan katsoa, onko oikein tehdä näin; ja, jos on, tehdä". Minulla ei ollut enää mitään epäilystä tässä asiassa.
Félicité piti hänelle lempeitä nuhdesaarnoja; täytyihän säästää itseään poikaansa varten, ja tuota toistakin varten, hänen muistonsa nimessä. Häntä varten? virkkoi rouva Aubain ikäänkuin heräten unesta. Niin, se on totta!... Te ette unhoita häntä! Tällä hän tarkoitti hautuumaata, jonne häneltä tarkoin oli kielletty pääsy. Félicité kävi siellä joka päivä.
Tänään antoi tyttönen minulle päällisiksi rahojakin. Jumala siunatkoon hänen lempeitä silmiään! Ei, ei suinkaan tämä ollut herran tarkoitus? Todellako, sitten kiitän nöyrimmästi." "Kuka asuu Saramäellä", kysyi sittemmin nuori talon-omistaja, istuessaan tohtori Bruhn'in päivällispöydässä. Hän oli tohtorin sukulainen ja tätä nykyä hänen vieraanaan.
Nekään eivät olleet lempeitä sanoja, joita forstmestari oli lausunut neiti Smarinista, joka oli ottanut ojentaakseen Esterin ja lähettänyt hänet takaisin tuhatta hullumpana. Nythän vasta Esteri on oikein valmistunut juoksemaan minkä rengin syliin hyvänsä kuin Jeesuksen helmaan. Ja neiti Smarin oli kirjoittanut, että Esteri on kallis aarre, ilo ja ylpeys keille vanhemmille hyvänsä.
Toinen on hänen tyttärensä, nuori tyttö, kasvanut sodan ajalla, niinkuin joku niitä lempeitä, pieniä sinikukkia, joita te mielihyvällä katselitte kivien vieressä Halliksen kuohuvassa koskessa, lempeä ja viaton niinkuin nekin, ja yhtä paljon kuin nekin ottamatta osaa heidän ympärillänsä raivoavaan taisteluun."
Mahdoton on kuvata sitä mielen liikutusta, joka seurasi näitä Evan sanoja. Kaikki tulivat hänen luokseen ottaaksensa hänen kädestään tämän viimeisen rakkauden osotteen. He lankesivat polvilleen, nyyhkyttivät ja itkivät, suutelivat hänen vaatteitaan ja sopersivat siunauksia ja lempeitä sanoja.