United States or Vietnam ? Vote for the TOP Country of the Week !
Köyhästä pitäjästä ... pikkukaupungin etukylästä, joka on huonossa huudossa: sen asukkaat ovat rikollisia ja tietämättömiä. Toista kuukautta on hän ollut täällä turvakodissa. Tuijottanut avuttomana eteensä... Ei edes ompelemisesta, vaikka se on hänen mielityötään, ole tullut juuri mitään... Väsynyt on Nelma.
Olisit elänyt kunnollisena neitsyeenä. Olisiko minun pitänyt elää ilman rakkautta siksi että olin halvasta ja köyhästä kodista? Olisiko minun täytynyt kuihtua työmiehen vaimona? Minä olen järjestänyt asiani parhaimman taitoni mukaan. Viktor ei ole minua nainut, mutta lapselleni hänen täytyy maksaa eläke ja jos olen kärsivällinen, voi minusta tulla kaptenska.
Sanokaa hänelle, jatkoi Maria, että olen köyhä tyttö köyhästä maasta.
Eipä ollutkaan Heikki ainoastaan ankara pappismies, joksi Eevi alussa häntä oli luullut. Hän oli tosin itsekieltäymyksessä sankari ja saarnoissaan papeista parhain, mutta hänellä oli myöskin tavallisia inhimillisiä tunteita, vieläpä tulisia ja voimakkaita. Hän oli köyhästä kodista, köyhien vanhempien ainoa ilo. Vaikeudet voittaen oli hän pienestä pitäen opin tiellä eteenpäin ponnistellut.
Mutt' eipäs sentään ... vaan mitäs minusta köyhästä. Mutt' kyllä sillä oli sentään mielessä. Kyllä minä huomasin sen monta kertaa. Mutta mikä turkanen sen nyt viisast... Jos se olisi epäillyt, kun minä en tullut virkkaneeksi mitään hänelle siitä asiasta. Kyllä hänen sentään olisi pitänyt melkein huomatakin. Turkanenkos sitä meikäläisenä uskaltais semmoisista seikoista puhelemaan mennäkään.
Maria keskeytti ennustuksen kysymällä, miten sitten kävisi, jos hänellä jo olisi köyhä poika sulhasena. Mitä joutavia, sanoi mummo, mitä rikkaan ja kauniin tytön tarvitsee kestään köyhästä huolia, onhan sillä rikkaitakin. Sepä oli kehumista, joka saattoi Marian syviin ajatuksiin ja jättämään sikseen koko ennustustoimen.
"Ja jos sillä aikaa joku toinen sinut vie minulta, mikäs minulle silloin tulee eteen; en uskalla ajatellakaan sitä onnettomuutta". "Hm! Kyllähän kaikki minusta köyhästä huolisi, ja minä heistä", virkkoi Anna nirppasesti. "Tiedänpä minä että kauppamies Sivelin on sinuun rakastunut", sanoi Taavi ja katseli tarkasti Annaan. Anna käänsi kasvonsa pois ja nauroi.
Kuinka saatatte Jumalalle ja ihmisille vastata sen, että te nyt telkeydytte tänne, antamatta tarvitseville sitä apua, joka on heille niin ylen tärkeä ja tarpeellinen. Te, vaimot, jotka äsken olitte niin suurisuisia ja puhuitte rikkaasta ja köyhästä, saatatteko te katsella kuinka läheiset omaisenne ja ystävänne vuotavat verta tuolla ulkona rientämättä heille avuksi?
Olen kansan keskestä lähtenyt mies, te olette ylhäinen herra, ja sentähden liikuttaa mieltäni, kun puhutte hyvää köyhästä rahvaasta. Siihen saatan vain vastata: Jumala maata ja kuningasta varjelkoon! Niin, varjelkoon heitä Jumala! sanoi kreivi. Parempain aikain koittaessa saamme opiksemme nähdä, mitä kumpikin voi.
Päästäkseni kerralla hänestä irti sanoin pitäväni köyhästä mökkiläiselämästä porsaineen ja koreine kukkoineen. Nyt sanon hänelle, että tuo kukko ei ole läheskään niin korea kuin minulle pitää olla. Eikä hän sinun poissa ollessasi löydä tarpeeksi koreaa kukkoa, vaikka mistä etsisi. VARJAKKA. Kyllä hän lakkaa hakemasta, kun kuulee, että olemme kihloissa.