United States or Niger ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Kyllä kai, näyttää siltä, kuin rupeaisi Herran voima käymään». Tupaan tultiin. Matami lausui emännälle, joka istui tuvan perällä: »Onhan emäntä kotona; hyvää päivää, terveisiä meidän mäeltä! Kuinka täällä jaksetaan?» »Kiitoksia kysymästänne», vastasi emäntä, »aina hiljakseen vain. Istukaa.» »Kiitoksia!» »Kuules, akka, pane pannu tulelle.»
Mutta minä tiedän myöskin, että kuolinpäivääni saakka tulen Jessie'ä rakastamaan; mutta ei syntisellä tavalla, sir ei syntisellä. Minä en tahtoisi häntä loukata ajatuksissanikaan." Oli pitkällinen vait'olo. Vihdoin Kenelm sanoi: "Te lupasitte olla hyvä tuota pientä kukkapallilla leikkivää tyttöä kohtaan; miten hänen on käynyt?" "Hän voi vallan hyvin, sir, kiitoksia kysymästänne.
Niin rikas kuin hän on, eikä sen enemmin ole arvo-sairas!" Marin viimeistä sanaa sanoessa astui sisään vanhanlainen mies läpi märkänä sateesta, hän puisteli vettä vaatteistansa ja istahti penkille. Mies oli vähän matkan päässä Sampiahon talosta asuva mäkitupalainen Lauri Tahvanainen. "Mitäs Laurille kuuluu?" kysyi Olli. "Kiitoksia kysymästänne!
Ylioppilas pysähtyi hänen luoksensa. "Onnea työhönne, Juhana", sanoi hän tervehtien. "Miten voi äitinne?" "Kiitos kysymästänne. Tervehän hän nyt on, Jumalan kiitos", vastasi mies, katsahtaen ylös työstänsä. "Teillähän on tänään vieraita kanssanne." "Niin, ja eikö ne ole mielestänne oikein hienojakin?" "On, se on varma. Näkeehän sitä tässä maailmassa paljonkin komeutta."
Nyt luulen kertoneeni jotakuinkin tarkkaan henkilöistä ja asioista Honkalassa; korvaukseksi saatte te kertoa minulle jotain vanhasta Katrina-ystävästäni. Kiitos kysymästänne, eukko on jotensakin vöyre, vastasi hän, hän hoitaa myöskin kotona kanakartanoa, ja on kerrassaan hauska katsella häntä valtakunnassaan höyhenisten suosikkiensa ympäröimänä, jotka kaikki tuntevat erityisen nimensä.
Ambrose Meadowcroft'in ulkonaisessa olennossa ei ollut mitään, joka olisi ennustanut niitä hirveitä ja kummallisia tapauksia, jotka tulisivat tapahtumaan tuloni jälkeen Morwickiin. Terve, kaunis, nuori mies kysyi: "Miten voitte herra Lefrank? Iloitsen nähdessäni teitä, herraseni. Nouskaa vaunuihin; mies kyllä saapi selkoa kapineistanne." Yhtä kohteliaasti vastasin minä: "Kiitoksia kysymästänne!
"'No, vanha Wallan! saatteko hyvin kaupaksi leivoksianne joulunpyhinä? sanoi hän. "'Jotakuinkin, mutta, herra luutnantti! Kiitos ja kunnia kysymästänne, sanoin minä... 'Ainahan niitä vähin menee... Niin kyllä, meneepä niinkin! "'Olkaa varoillanne, Wallan! sanoi hän Hän on aina niin leikkisä, tiedättekös. 'Nyt me tulemme tutkimaan teidän laskujanne. Te saatatte nuorison maantielle! sanotaan.
Lukkari tuli nyt kamariin ja huudahti: »Kah, onko Hely täällä! Mitä Seppälästä kuuluu?» »Kiitoksia kysymästänne, eipä mitään erinomaista.» »No kuinka sinä itse olet jaksanut?» »Aina hiljakseen vain, on sitä ollut työtä ja terveyttä riittänyt työn tekoon, eikä silloin tarvitse olla ruoastakaan puutetta.» »Totta puhut. Kyllä silloin aina kelpaa olla ja elää, kun terveenä olla saa.
"En tiedä, tulevalla viikolla vain lupasivat tulla." Suntion Maiju kurkisti ovesta sisälle. "Hyvää päivää, Maiju, käy tupaan." "Päivää, luulin täällä vieraita olevan." "Ei, Maurin kanssa tässä vaan juttelimme. Mitäs Maijulle kuuluu?" "Kiitoksia kysymästänne, ei mitään erinomaista. Olen matkalla Salovaaraan.
VIRGILIA. Hupaista teitä nähdä, hyvä rouva! VALERIA. Kuinka voitte te molemmat? Tehän nyt vasta kodikkaita olette! Mitä te neuloskelette? Kaunis kuosi, todellakin! Kuinka pikku poikanne voipi? VIRGILIA. Kiitoksia kysymästänne; hyvin rouvaseni. VALERIA. Hän mieluisemmin katselee miekkoja ja kuuntelee rumpua, kuin tarkkaa opettajaansa. VOLUMNIA. Isänsä poika, totta tosiaan!