United States or Jamaica ? Vote for the TOP Country of the Week !
VIRGILIA. Hupaista teitä nähdä, hyvä rouva! VALERIA. Kuinka voitte te molemmat? Tehän nyt vasta kodikkaita olette! Mitä te neuloskelette? Kaunis kuosi, todellakin! Kuinka pikku poikanne voipi? VIRGILIA. Kiitoksia kysymästänne; hyvin rouvaseni. VALERIA. Hän mieluisemmin katselee miekkoja ja kuuntelee rumpua, kuin tarkkaa opettajaansa. VOLUMNIA. Isänsä poika, totta tosiaan!
Hän jalkaa polkee Ja huutaa: »Tulkaa tänne, arkalaiset, Te pelvon sikiöt, te, vaikka Roomass' Olette syntyneet!» Hän rautakintaall' Otsastaan veren pyyhkivi ja kulkee Kuin leikkuumies, jonk' ompi määrä kaataa Kaikk' elo, taikka palkattomaks jäädä. VIRGILIA. Otsastaan verenkö! Oi, Zeus, ei verta! VOLUMNIA. Suas, houkka! Kultaisetkaan voitonmerkit Niin miest' ei kaunista.
Veriseen sotaan hänet lähetin, ja sieltä hän palasi, tammiseppele päässä. Kuules lapseni, en enemmän ilosta sävähtänyt, ensi kerran kuullessani, että poikani oli miespuolta, kuin nyt ensi kerran nähdessäni, että hän on osottanut olevansa mies. VIRGILIA. Mutta entä jos hän olisi sodassa kaatunut, mitä silloin?
VIRGILIA. Oi, taivaan vallat! CORIOLANUS. Pyydän, vaimo, älä VOLUMNIA. Periköön rutto Rooman ammatit, Ja surma kaikki käsityöt!
VALERIA. Ettekö ulos ovesta? VOLUMNIA. Hänen täytyy kuin täytyykin. VIRGILIA. En, oikein totta, suokaa anteeksi. En astu kynnyksestä yli, ennenkuin mieheni sodasta palajaa. VALERIA. Hyi! Järjetöntähän noin on huoneeseensa salpautua. Tulkaa nyt hyvän tuttavan luoksi varpajaisille. VIRGILIA. Toivon, että hän pian parantuisi, ja tahdon rukoilla hänen puolestaan, mutta tulla sinne en saata.
VIRGILIA. En, hyvä rouva, suokaa anteeksi. Toden totta, en tahdo lähteä ulos. VALERIA. Kas niin, lähtekää nyt vaan, niin kerron teille suloisia uutisia miehestänne. VIRGILIA. Ei, niitä ei ole vielä saattanut saapua. VALERIA. On todellakin; en tässä nyt turhia puhu: viime yönä tuli häneltä tietoja. VIRGILIA. Tottako, rouva? VALERIA. Toden totta; kuulin sen eräältä senaattorilta.
VIRGILIA. Anteeksi, hyvä rouva; vast'edes noudatan kaikessa teidän mieltänne. VOLUMNIA. Antakaamme hänen jäädä; tuommoisena hän vaan pilaisi ilomme. VALERIA. Niin kyllä, samaa minäkin. Hyvästi siis! Tulkaa, rouva hyvä! Virgilia, kuules, viskaa nyt nurkkaan tuo juhlallisuutesi ja lähde kanssamme. VIRGILIA. En, en todellakaan saata. Toivotan teille paljon hauskuutta. VALERIA. No, hyvästi sitte!
KAMARIROUVA. Valeria rouva tääll' on, hyvä rouva. VIRGILIA. Suvaitkaa minun poistua. VOLUMNIA. Et, sit' et saa. On niinkuin kuulisin ma miehes rummun Ja näkisin, kuin tukasta hän laahaa Aufidiota; volskilaiset säikkyy Kuin lapset karhua.
Hän on tässä sodassa voittanut kaksin kerroin entiset urostyönsä. VALERIA. Todellakin kummia hänestä jutellaan. MENENIUS. Kummia? Niin totta, ja täydellä syyllä, sen takaan. VIRGILIA. Suokoot jumalat, että se olisi totta. VOLUMNIA. Totta! Päh! MENENIUS. Totta! Vannon että se on totta. Missä on haavat hänessä? Marcius tulee kotiin, ja nyt hänellä on vielä suurempi syy ylpeillä.
Lankeeminenko hänet raivoon sai vai mikä, sitä en tiedä, mutta hampaitaan hän kiristeli ja rouhi perhosen, oi, ette usko, kuinka hän sen palasiksi rouhi. VOLUMNIA. Isän tapoja. VALERIA. Toden totta, oikein jalo lapsi. VIRGILIA. Vallaton koko poika. VALERIA. Kas niin, pois nyt ompelunne! Voittehan joutilaiksi ruveta täksi iltapuoleksi. VIRGILIA. En, rouvaseni, en lähde ulos ovesta.