United States or Malta ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hänp' on aamupäivän perho, Jok' ei illasta välitä. TOINEN NAISPAIMEN. Sin' olet vanha ja vakava, Kuulostat kuin naavakuusi. Miksikä tulitkin tänne, Kun et kihloista välitä? IMMO. Kyllä kihloista välitän, Vakavista ja tosista, Vaan en perhojen pelistä Olenpa itsekin leski. TOINEN NAISPAIMEN. Tytöt, kuulitteko? leski! Tässä on tukeva leski Montako sinulla lasta?

Mitä? kysyi poika päätään kallistelematta, mutta isäukon suu näytti vähän nauruun menevän. Niin että etköön anna tätä kelloa tuolle tämän talon Viijalle kihloista, selitti kirjuri. En anna, se särkee. Eikä säre. Käypäs tuolla tuvassa itseltään kysymässä, särkeekö se vai ei. Viija sattui parhaiksi tulemaan tätinsä perässä. No, kysy nyt.

Emäntä otti kohta tytöt vieraakseen. Hän oli ihmeen leikkisä ja kiusasi kaikkia pienten talojen tyttäriä miniäkseen. Liisa joutui heti kohta kireelle, ja emäntä kuului jo paikalla antavan pienen kissanpojan kihloista. Tarjottu kissanpoika oli tytöistä niin mieleinen, että oikein. Mutta kun Viija kuuli, että se annetaan Liisalle, alkoi hän tulla nyrpeälle mielelle.

Liisu, joka juuri tuli sisälle, kun hänen äitinsä mainitsi Jussilan kihloista, katseli arasti ympärilleen; mutta nähtyään vanhan Maijan, otti hän kädessänsä olevista pehmeistä leivistä yhden ja antoi sen Maijalle, sanoen: »Tässä, Maija, on teille lämmintä leipää.» »Kiitoksia! Kokonainen leipä! Sinä Liisu olet kelpo tyttö.

Hän, niinkuin useimmat läsnäolevat, luuli tämän teeskentelijämestarin antaessa väkinäisen suostumuksensa, kuninkaan luopuvan mielitoivostaan ja uhraavan isän sydämentunteet valtiollisen pakon ja kotimaan edun vuoksi juuri semmoista luuloa synnyttääkseen olikin Ludvig sallinut vastahakoisuutensa päästä näkyviin: Burgundin herttua oli myös liikutettu, ja Orleans'in herttua tunsi sydämessään omantunnonvaivoja sen johdosta, että hän ehdottomasti oli riemastunut päästessään vapaaksi Johanna prinsessan kihloista.

Liisu, joka juuri tuli sisälle, kun hänen äitinsä mainitsi Jussilan kihloista, katseli arasti ympärilleen, vaan nähtyään vanhan Maijan, otti hän kädessänsä olevista pehmeistä leivistä yhden ja antoi sen Maijalle, sanoen: "Tässä, Maija, on teille lämmintä leipää". "Kiitoksia! Kokonainen leipä! sinä Liisu olet kelpo tyttö.