United States or Egypt ? Vote for the TOP Country of the Week !


»Matkaan siis uuteen majaan, jonka kohtelias serkkumme on meille varustanut», virkkoi kuningas. »Se on luja paikka, sen tiedän, ja soisinpa vain, että se olisi myös yhtä turvallinen.» »Kuulitteko mitkä seuralaisistaan Ludvig kuningas valitsikysyi Le Glorieux kuiskaamalla kreivi Crévecoeur'iltä, kun he saattoivat Ludvigin ulos salista.

Tulevassa elämässä se kaikki hänelle palkitaan. Niin kurit tääll' ja auta siell', laulamme virressäkin. Paremmin sinun tulisi iloita, Johanna, sillä kruunuasi tällä tavoin vaan kirkastetaan. JOHANNA. Kuulitteko? Joku ajoi pihaan. Vörskyn rouva! Hyvä Jumala hyvä Jumala

Jättäkää meidät kahden kesken, kuulitteko! Mitä tämä merkitsee? Minun täytyy sanoa sinulle. Minä en voi sinua rakastaa! Vai niin! Kaikesta päättäen, niin sinä aiot panna toimeen kohtauksen. Minä olen niin onneton! Jos minä en voi sinua onnelliseksi tehdä, niin täytyy kai minun etsiä toista, jonka voin tehdä onnelliseksi. Kyllä kyllä sinä minutkin voit onnelliseksi tehdä.

»Ei saakarjaisi Liisa kahta lujemmin ja poikasi jalkaansa. »Taivaan Jumalasiunasi Lapin emäntä. Latun emäntä tempasi Liisaa kiinni lujalla kädellä, kuori hameet ja piiskasi. Vaan kun hän lopetti ja heitti irti, niin kääntyi Liisa heti Lapin emäntään, polkasi jalkaansa ja väräjävin äänin tikasi» »Saatana!» »Kuulitteko! Voi, voi, voipäivitteli kauhuissaan vieras.

Vasta tänään sain sen tietää paraatissa luutnantti Riccaut'lta. Armollinen neiti, kuulitteko? Tuossa nyt on se chevalier'n ministeri. »Mike ole sen ministerin nimi, kun asu siell suuri tori?» v. Olen teille vaivoistanne hyvin kiitollinen. J

"Ilmoittakaa Sletkin'illekin", jatkoi äitini, "että minä käsken häntä luokseni. Kuuletteko? Minä käsken!" "Joha ... ja juuri sitä lurjusta pitäisi..." niin alkoi puhua puoliääneen Shitkow; mutta äitini loi häneen niin halveksivan katseen, että toinen kääntyi pois ja vaikeni. "Kuulitteko? Minä käsken!" toisti äitini. "Kuulin", vastasi Kvitsinski nöyrästi, mutta samassa arvokkaasti.

"On niissä sentään eroa; ne ovat epämääräisiä ja äänikin niissä on omituinen, se kuuluu kuin kuopasta." "Kuulitteko mitä sanoin?" "Jotakin se oli sen tapaista että: Jeesus, Jeesus ja oli siinä muutakin, vaan minä tuonne seinän toiselle puolen en saanut selvää. Nuo kertomani sanat te sanoitte melkein huutamalla ja kuului se iloiselta ihastuksen huudolta... Oliko sitä sellaista?" "Kyllä sitä oli."

Tyttö raukka, keskeytti hänet Albert, näittekö sitten enää äitiänne tai kuulitteko mitään hänestä?

Mutta sen sanon teille: jos minua toistamiseen sysätään ulos; niin saatte te tehdä seuraa minulle. Hän tahtoi peloittaa minua! Niin typerä en kumminkaan ole. Rakkaudestahan minä sen tein. Nora. Niin, niin, minä tiedän sen. Mutta älkää puhuko kellenkään vieraasta herrasta. Kuulitteko sen? Ei papallekaan! Lapset. Ei, mamma; mutta tuletko leikitsemään jälleen? Nora. Ei, ei; nyt ei. Lapset.

Minä tapan tahraisimman. Kuulitteko? JOUKKO. Kuultu kaikki. KULLERVO. Kun palo pahinna sitten Roihuavi, hurjan huudon Päästämme ja pärrytämme Torvia tärisevästi. Kuulitteko? JOUKKO. Kaikki kuultu.