United States or North Macedonia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kysy äijät, kysy ämmät Kysy kymmenen kyty'y Sapsi sata nattaa. Siis kysy kypärä päältä Ni'ku kovalta koivulta Ni'ku kylmältä kiveltä. Neitsieni neitsikkoni, Kuin lienee ylön hyvä Saat kuussa kuus kiitosta Kaksitoista kymmentä kesässä. Kun lienet ylön pahaja Siis saat kuussa kuuet ruoskat Kahettoista kymmenet kesässä.

Melkein kaikki viljelyskelpoinen maa on heinän kasvussa ja antaakin kesässä kolminkertaisen sadon, joista kaksi kootaan latoihin ja kolmas koituu syksymmällä suoraan lehmien suuhun. Heinäntekoa kestää niin ollen melkein koko kesän, ja kun työvoimat ovat pienet ja ilmat epävakaiset täällä sataa ainakin kolme päivää viikossa täytyy sitä tehdä tuhrustaa siihen katsoen.

Nyt alettiin, sen sijaan, että ennen oli käyty kerta kesässä Tukholmassa, tehdä kaksi, viimein kolmekin matkaa. Kaikki kävi yhtä onnellisesti; voitto oli kolminkertainen, nelinkertainen. Kapteeni Neptunus Gast muuttui itse samalla kuin hänen onnensa.

Vapiseepi vaarin housut Monta kertoa kesässä, Kun on kuomi kunnollinen, Vaunut valmisna pihalla, Hevoiset hien pijassa Hojottavat hollin päässä, Narrin nahkoja vetävät, Oppineemmat outteleepi.

Joskus itse kylässä käydessään, ei saa miniä moittia uutta kotiansa, varsinkaan ei anoppia: »Kysyvät kylän miniät: Antoiko anoppi voita, Kuin ennen emo kotona? Sano aina annettavan Kapustalla kannettavan, Jos kerran kesässä saanet, Senkin toisen talvellista».

»Silloin kun et aavistakaan, nousee se piilostaan, huokuu useamman kerran kesässä kylmän vainioille ja vie vähitellen koko vuoden elämisen.» »Siinä on tuossa takalistolla suuri, rajaton korpisuo, joka alkaa haka-aidan takaa, ja sen se on syy kaikkeen. Sen soppiin ei ole koskaan päässyt päivä paistamaan, ja sen pohjalla asuu ainainen sulamaton routa. Eivät auta kuumimmat kesätkään.

Siellä oli häät talossa, ja suoraan tunnustaakseni olinkin sovittanut matkani niin, että minun sopi pistäytyä matkan varrella sukulaistalossa ilopäiviä viettämässä. En ole näet elämäni pitkään viettänyt sen huolettomampia enkä vähemmin rasittavia päiviä kuin vieraillessani nuorena ylioppilaana kerran kesässä viikon päivät isossa sukulaispappilassa.

Pese silmät, pää silitä, Anna leipeä kätehen, Vuole voita leivän päälle; Kun ei leipeä talossa, Anna lastunen kätehen. Elä moiti anoppiasi. Ellös konsana sanoko: "Ei anna anoppi voita." Sano aina annettavan, Kapustalla kannettavan, Jos kerran kesässä saanet, Senki toisen talvellista.

Jäivät tielle tenkaseni, Rannalle rahani vieri; Annoin ainoat rahani, Heitin hentuet hopiat, Wiron piikojen pivohon, Narvan naisten kukkarohon. Pahasti maannut. Olin poika pikkarainen, Koko kolmonen kesoinen, Kahen vuoen vanhukkainen; Koin kerta kesässä maata, Senki saunassa saloa, Piilten pikkuhuonehessa, Pikkaraisen piian kanssa, Matalan Marin keralla.

Mull' ompi kiviset kengät, Sukat sukkuiset sisässä, Polen puhki puisen purren, Halki haapaisen venehen, Kivisillä kengilläni, Sukillani sukkuisilla." Kesti saattavi sanoa, Itse purresta puhuvi: "Polkisitko purren puhki, Halki haapaisen venoni, Kyll' on päiviä kesässä, Sykysyssä vietinkiä, Milloin pursi paikatahan, Veno lauoin veistetähän."