United States or Costa Rica ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hänen täytyy siis keksiä toinen, uskottavampi este: »Lähe en piikojen pyhyyttä, Enkä vaimojen vähyyttä; Saisin jos satakin naista, Tuhat piikoa piellä; Vaan tuli kova ikävä, Ikävä omia maita, Oman maani mansikoita, Oman niemen neitosia

Enpä kumminkaan uskoisi piikojen ? Tässä on katkaistu hiusneula! Nora, se on sinun Helmer. Siitä sinun tosiaankin tulee taivuttaa heitä pois. Hm, hm; no, sainpa vihdoinkin sen auki. Leena; sammuta lamppu rappuisilla. Katsoppas, kuinka paljon sinne oli kokoontunut. Ei, ei, Torvald! Helmer. Kaksi käyntikorttia Rankilta. Nora. Tohtori Rankiltako?

"Elkeä työ hoppuilko, soan mie sen hallituks," sanoi renki ja meni raskailla askelilla tuvasta. Opettaja pudisti päätään. Heli raivasi pöydän sukkelaan, sillä hänellä oli kiire päästä kyökkiin piikojen kanssa haastelemaan, mitä kullakin oli vastatulleesta muistuttamista.

Hän sanoi itsellään olevan kiireellistä asiaa ja pyysi päästä heti kirkkoherran puheille. Piikojen olisi tehnyt mieli kysyä asian laatua, mutta mies näytti niin omituiselta, että he vain kävivät ilmottamassa kyökissä olevan sellaisen ja sellaisen puheillepyrkijän. Kirkkoherra ei ollut vielä pukeutunutkaan, mutta käski kuitenkin päästää miehen kansliaan.

"Julkeatko, hävytön, jättää vaimosi yksin, juostaksesi keveä kenkäisten piikojen jälessä?" läähätti Sofia. "Seuraa mua heti, tai, Jumal' avita, lähden rovastin luo ensin ja nimismiehen luo sitten". "

Piikojen ja kuskien kanssa minun oli hauska olla, mutta meikäläisten herrojen ja neitien kanssa ikävä, kertoi hän. Sittemmin, kun aloin ymmärtää, huomasin, että meidän elämämme oli ihan huono,

Siellä yritti se pöydän luona jatkaa samaa rumaa, siveydentunnetta loukkaavaa kaivelemistansa, mutta muutoinkin kiukustunut Kaisa-Liisa ei sitä rivoutta nyt sietänyt, vaan sylkäsi inhosta, potkasi ja ärähti: »Siinäkö kuovitMutta Pudde ärähti vihaisesti ja tapasi puraista. Ei hän toki ole piikojen alainen.

Olli näki piikojen joukossa nuoremman sisarensa, käveli sen luo ja äkkiarvaamatta kuihkasi hälle korvaan: "Vappu". "Olli!" huusi tyttö kohti kurkkuansa ja kääri veljensä syliinsä. Samalla lensi väliovi vierashuoneesen auki ja Anna hyppää pirttiin huutaen: "Kuka huusi Ollia". "Tässä on Olli, karkulainen", sanoi tyttö imarrellen. "Missä on Risto?" huusi Anna.

Siitä kallistui hän lepoon rakkaalle kivellensä, nukkui viimein, ja lämmin hiilistö hautoi herttaisesti hänen jalkainsa anturoita. Mutta kylmä oli tupa, kylmä ja kolkko renkien ja piikojen ma'ata, koska he puolen-yön aikana palasivat leikeistä Toukolassa, ja siitäpä seuraavana aamuna kyräilivät he vihaisesti Simeonille.

Hänestä ei elämä nyt näyttänyt niin kärsimättömältä kuin äsken; hän oli ihan vakuutettu, että hän huomenna oli saava takaisin lapsensa, ja hän istui pitkän ajan piikojen kanssa puhellen ja kertoen heille juttuja Burströmiläisten perhe-elämästä, jotka juuri eivät tehneet Hedströmiläisiä rouva tai herra Burströmin ihailijoiksi. Cecilia ja Agnes olivat sisällisessä kapinassa koko päivän.