United States or Turkey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lyön vetoa, sun tyttö viel' on tänään! Ja mustan, uljaan orhini sä saat, Jos hukkaan. Hupsu, rakkautt' et ole Sä koskaan tuntenut. Vaan kahdeksasti, Ja katumoiksi, kiusaks' ainoasti. Kuudes kohtaus. Puhujan suuren laill' en väittää taida: "Mun hauskuuten' on aattehet ja kirjat; Ei iloist' ole, jok' ei iloisemmaks Käy niiden kautta; ei niin suruista. Jolt' ei ne osaks suruisuutta poista."
Kyllä se aika tavaran kaupitsee», sanoi setä ja jatkoi naurahtaen vähän toisella suupuolellaan: »Saat sinä ottaa siitä rekilinnun, silloin ei ole tyhjä reessäsi.» »Huoleksi on hyvä hevonen, katumoiksi vaimo kaunis», arvelin minä. »Eikähän ne semmoiset minusta perusta enempi kuin Jumala lehtikerpusta.» »Yrittäneen päätä ei leikata. Sitte sen tietää, kun koettaa. Se näkyy lehmiä tuovan kotiin.
Alkoi olla katumoiksi, kun tuli laittaneeksi yksinään, jos se siellä mitä retustelee ja heittää asiankin toimittamatta. Nämä yksinäänliikkumiset olivat Reitulla ensimäisiä, Laara oli ollut usein mukana ja pitänyt miestään tarkan katsonnan alaisena. Nyt se viimeinkin näyttää tapansa, kun se noin viipyy, ajatteli Laara harmissaan.
Tämän sanovat tytöt kasakkamiehiä sulhoksi tullessa; vaikka sanovat, he kuitenkaan eivät aina niin ajattele. Katumoiksi vaimo kaunis, sitä kaikki kauloavi; huoliksi hyvä hevonen, sitä rikas riitelevi.
SANANSAATTAJA. Hän ilmoittaa, ett' unessa vei karju Kypärän hänen päästään; lisäks, että On kahdet neuvottelut, joissa voidaan Toisessa moista päättyä, mikä toisess' On katumoiksi teille kummallenkin. Siis kysyy, tahdotteko, korkeutenne, Ratsaille hänen kanssaan oiti nousta Ja kiireimmittäin rientää pohjoiseen Pakohon vaaraa, jota ennustaa hän.
Se kalaleipä parasta... Onko ollut puhetta ensi vuodeksi. Ei vielä mitään puhetta. Etkö rupea meille? Miten tuon kanssa olisi, arveli renki. En luule olevan katumoiksi, jos tulet meille. Kaikki meidän komentoa ovat kiittäneet, eikä niin sieväperheistä taloa ole koko pitäjässä: kolme talon ihmistä. Halulla ne olisivat nämäkin nykyiset, vaan en ota, ovat räähkäpuheisia.
Hän pani puumerkkinsä, ja minä toimitin aikanaan kuulutuskirjat pappilaan. Eikä se nahjus mieheksi tullut vielä kuulutuspyhänäkään omaansa näkemään. Miksi et tullut? kysyin taas. Uskonhan minä sen sillä, kun sinä olet sen nähnyt. Mutta vihille sen kuitenkin piti itsensä tulla, ja tulihan se. Ja otti omansa kuin kanan orrelta. Eikä ole katumoiksi ollutkaan.
Vapaaherrattaren pisti jo katumoiksi, että hän tällaiselle kinastelulle oli tullut aihetta antaneeksi; hän oikein kauhistui poikansa säihkyvää puhetta ja kiitti Luojaansa, että laamanni Juhana ei ollut saapuvilla, sillä Aadolf oli kerran ennenkin, samaa uskoansa saarnaamalla, häirinnyt kotirauhan Signildsborgissa ja saattanut isänsä mielen valtavasti kuohuksiin.
Kun saisin Savosta naia, Joroisista juohatella; Minä naisin kolme naista, Yhen naisin nuoren naisen, Toisen naisin vanhan naisen, Kolmannen kasatun naisen. Nuoren nuotalle panisin, Vanhan vaattehen tekohon, Kasatun kiven etehen; Nuor' oisi nuotalla parempi, Vanha vaattehen teossa, Kasattu kiven e'essä. Katumoiksi nainen kaunis.
Kielti vanha Wäinämöinen, Epäsi suvannon sulho, Vanhan nuorta ottamasta, Kaunista käkeämästä: "Katumoiksi nainen kaunis Kainun miehen kainalossa, Huoleksi hyvä heponen Huonon miehen seimen päässä." Lempo leskelle menevi. Mik' otti isolta mielen, Kuka kummanen emolta, Leskelle minun lupasi, Tahtoi toisen tähtehille.