United States or Armenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jo viikko sitte lähetin hänelle vakuutustodistuksen, joka hänen kuoltuansa tuottaa hänen perheellensä viisisataa taaleria. Mies oli sangen iloinen paperin omistamisesta ja mitä luulette yksinkertaisen miehen vastanneen, kun kysyin häneltä, eikö hän kadu, että maksoi siitä niin paljon rahaa? 'En, herra asiamies', sanoi hän, 'en vähintäkään kadu rahan maksoa.
"Kuule, Sipo Nevalainen", sanoi Jessenhaus terävästi, "tämmöistä kohtelua eivät kuninkaan käskynhaltijat ole tottuneet kokemaan hänen alamaisiltaan. Punnitse sanasi, ennenkuin puhut, ettet jälestä kadu." "Minä olen jo aikoja sitten tottunut ajattelemaan mitä puhun", vastasi Nevalainen. "Mutta niin kauan kuin maassa sanotaan oikeutta olevan, saa kukin itseänsä puoltaa."
KUSTAA. No minusta vaan niin tuntuu ja niinhän tätikin sanoi. Päälle päätteeksi on hän niin sievä ja oiva neiti. Et varmaankaan kadu kauppaasi. VOITTO. Niinhän se tätikin sanoo. Siis toivotan vaan sinulle onnea. Taivaan herra! eihän tuohon pysty mikään. Minä koetan kaikki voimani, kuvaan avioelämän kirjavimmilla väreillä ja sinä pysyt tunteettomana kuin kivi.
"Se minua ilahuttaa herra neuvos", vastasi asiamies, "ja minä takaan, ett'ette milloinkaan kadu, että olette pitänyt huolta perheenne tulevaisuudesta niin paljon, kuin ihmisen on mahdollista. Te tiedätte, ett'en puhu itsekkäisyydestä!"
Ja vaikkakin tämä tosiasia on minut ajanut elinkautiseen maanpakoon, en kadu sittenkään elämäntyötäni. Yhden, tai oikeammin kahdenkin ihmisen elinkautisella maanpaolla ei ole liian kalliisti maksettu keksintö, josta ihmiskunnalle tulee koitumaan suurempia etuja kuin kaikista niistä keksinnöistä yhteensä, mitkä tähän asti on tehty.
Tee mitä tahdot, olenhan sinut luvannut. Mutta jos menet jäälle, kadut sitä kenties huomenna. En kadu, isä! Biblian historia oli auki pöydälläni. Sisällinen ääni sanoi minulle: jos sentään lukisit läksysi ensimäiseksi? Otin kirjan ja luin epätoivon nopeudella. Kirjaimet tanssivat silmieni edessä luistimilla. Muistan vielä, että läksynä oli Jakobin pojat, äidit ja jälkeentulevat.
Toinen puoli huonetta oli melkein pimeä. Kun omat tekonsa tuomitsevat ihmisen, ei hänellä ole mitään mihin vedota, vaan hänen täytyy tyytyä omantuntonsa tuomioon. Kadutko siis? Minä olen jo aikoja sitten, ennenkuin tiesinkään seurauksista, ollut selvillä siitä, että teko oli väärä ainakin mitä minuun tulee. Mutta minä en kadu, en uhallakaan!
Kun niin monta vuotta on kulunut kuin ihmisiä on maailmassa ja tähtiä taivaalla, kun niin monta tuhatta vuotta on loppunut kuin kiviä ja hietaa on meren pohjalla, tulee paitsi näitä vielä kymmenen sataa tuhatta lisäksi. Ne, jotka eivät kadu kuullessansa tätä, he saavat sitä kokea ja tulla repaleiksi revityksi.
Siinä syy miksi käyttäydyimme näitä taiteilijoita kohtaan niinkuin emme olisi ottaneet uskoaksemme koko asiaa. Tätä salaperäisyyttä en kadu ollenkaan, vaan oli se ehdottomasti tarpeen vaatima jopa välttämätönkin.
Sinä olit rikoksen-alainen, uskotko, että Jumala vanhurskaudessaan hyväksyy sinun puolustuksiasi uskotko, että Kristus on vuodattanut kallista vertansa, pelastaaksensa sinua synnistä, jollet sinä kadu? Niin, tosiaankin oli se varomattomasi kadun sitä; mutta siitä ei tullut mitään vahinkoa. Niin, Jumala ohjasi sen niin se oli Jumalan rangaistuksen alku, ett'ei pahaa aikomusta voitettu.