United States or United Kingdom ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja loitoks oli jäänytki Se laitur, johon kiinnitti Hän ilomielin purtensa Viel' eilisiltana. Se syvä virta vierien, Ukkosen lailla pauhaten, Nyt metsän poveen kaukaiseen Rynnisti kuohuineen. Ja loitos etelähän päin Sen hyökyaallot ryski näin, Ne Pyhäselkään ryntäili, Vimmassaan rajusti Temmaisten hongat juureltaan Ja pyörtehensä pauhinaan, Ja pelloillen ja niityillen Soraa ja hietaa työntäen.
Oli niinkuin oisi me laskettu sen kallion kaunihin alle ja kaahlattu hietaa valkeaa ja kuljettu kukkulalle. Ja eikö aurinko laskenut taa saarien, salmensuiden, ja tullut ilta ja tullut yö yli laaksojen, laulupuiden? Ylt'ympäri tanhusi terhenet yön, utu ulapan aalloilla sousi, unen vallassa laaksojen lammet ui ja uni se nousi ja nousi.
Nyt tanskalainen tosin ampui rannasta kuudella pienellä tykillä, niin että vesi vähitellen punertui; mutta 400 ratsumiestä, jotka piilivät metsänrinteessä hakatakseen ruotsalaiset maahan, tuskin tohtivatkaan tulla esille, ennenkuin kuulat meidän isoista laivatykeistämme alkoivat rapista kuin herneet heidän ympärillään, kiskoen hietaa ja kiviä maasta, ikäänkuin pyryilma olisi ollut, niin että hevoset juoksivat tiehensä ja olivat mahdottomat hillitä; eikä käynyt paremmin tanskalaisen jalkaväenkään, jota oli 300 talonpoikaa, joille oli luvattu vapautus orjuudesta, jos tahtoisivat sotapalvelusta tehdä.
Suloinen on kaste kylvöille, sian-varsi vieroitetuille vohlille, sitkiä paju tiineelle vuohelle, minulle Amyntas yksinänsä. Damoetas. Pollio rakastaa lauluani, vaikka se on yksinkertainen. Te Pierian neidot! Ruokkikaat hehkosta lukijanne hyväksi. Menalcas. Pollio laatii itseki uusia lauluja. Ruokkikaat sonnia, joka jo uhkaa sarvellaan ja jaloillaan viskoo hietaa ympärillensä. Damoetas.
Viimein onnistui Esterin saada selkoa totuudesta; Sven oli kerran torilla ollessaan nähnyt setä Prytzin häristävän keppiään muutamille köyhille pienokaisille ja kuullut hänen toruvan heitä, kun he olivat kaataneet hietaa penkille. Sitä ei Sven voinut koskaan unohtaa.
Pikaiset myrskyt panevat usein hietameren meren aaltoilemisen tapaiseen liikuntoon. Ilma on silloin niin täynnä hietaa, ett'ei voi kyynärän päähänkään nähdä. Matkustajain täytyy laskeutua kameleiltaan alas, peittää kasvonsa ja heittäytyä maahan. Hirmuinen kuumuus ja polttava jano vaivaa ihmisiä ja eläimiä. Usein myrsky hautaa koko matkueen.
Nuori mies istui edelleen pöydän ääressä ja puhalteli savua papyrossista pienissä renkaissa, hajamielisesti kuullellen vaunujen tärinää ja katukauppiasten erilaisia huutoja. Ensin tuli hietakauppias ja huusi käheällä, vinkuvalla äänellä: "Hietaa, hietaa, keltaista hietaa!"
Ainoastaan sinä hetkenä, jolloin ensimmäinen lapiollinen hietaa oli pudonnut arkulle, värisi hänen lyhytniskainen olentonsa, niinkuin vilusta, ja vieressä seisova lääkäri oli nähnyt että hän painoi etuhampaat useita kertoja ali-huuleen kunnes verta tippui alas hänen parralleen.
Vaimo repäisi itsensä irti ja juoksi ulos portista, mutta koira oli hänen jälessänsä, puri ja haukkui ja Vigleif heitti tadikon hänen jälkeensä, jotta vaimo oli kaatumaisillaan. Hän pudotti sauvansa, vaan hyppien ja ontuen juoksi hän mäkiä alas niin että hietaa ja pieniä kiviä lensi hänen ympärillänsä, ja vasta kun ei hän enää kuullut koiraa takanansa, kaatui hän ja meni tainnoksiin.
Tää toinen, vierelläin mi hietaa polkee, on Tegghiaio Aldobrandi, ääntä min vielä tulis kansain kunnioittaa. Ja minä, joll' on sama vaiva, olin Iacopo Rusticucci: vahingoittaa mua varmaan enin nurja puolisoni.» Tulelta turvassa jos ollut oisin, ma heidän luokseen alas oisin syössyt, ja luulen, oisi sallinut sen Opas.