United States or Nigeria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Molemmat perämiehet pyrkivät hänen sijalleen, kadehtivat toisiaan, koettavat tehdä toisilleen salaista kiusaa kaikissa satamissa, kallis aika kuluu joutavissa kajuuttakiistoissa, ja sitten täytyy lähteä yön selkään, olipa ilma millainen tahansa. Onhan luotsi laivalla, valan tehnyt ruunun luotsi, luotetaan häneen ja syytetään häntä.
Ota sinä selvä sellaisista! Heitä nuo mietteet hiiteen ja pane takki päällesi, niin lähtään astumaan, kiirehti Pekka. En askeltakaan. Taidatpa olla oikein toimessasi. Etkö liene minullekin vihoin, vaan tunteehan "kampsukin" leikin. Ja yksinäsikö jäät tänne? Niin. Oletpa vähän joutavissa. Saanko viedä terveisiä, ettet tule? Vie vaan, en tule.
Mutta kauvan ei viivytelty joutavissa vouhotuksissa; heti kaikui huuto: "Ylös, ylös! veljiä pelastamaan!" kaikki riensivät tarpeellisine aseineen tunneliin, huolimatta savusta ja kuumuudesta, koska oli kysymyksessä, avata rauniovalli ja onnettomille tovereille avata käytävä.
Yht'äkkiä hän julmasti alkoi torua tyttöä siitä, että hän tässä silloin, kun äiti häntä odottaa kotona ja laittoi hänen kotiin itkeväisenä ja pelästyneenä; sitten käännyttyänsä, tempasi hän laudan Nellon kädestä. "Useinko sinä aikaasi kulutat näissä joutavissa toimissa?" kysyi hän vapisevalla äänellä. Nello punastuneena painoi päänsä alas. "Minä piirrän kaikki, mitä näen", söpötti hän.
Mutta kun sattui hänen käteensä Uusi Testamentti ja aapinen, jonka hän majuri sen rahoilla oli ostanut, seisahtui hän ikäänkuin häveten. Ottaessaan muut kirjat kainaloonsa loi hän vielä silmänsä noihin, jotka hänessä epäröimistä olivat herättäneet. Hän katseli niitä, ja hän otti nekin. «Mihin viet kirjat?« kysyi isä. Johannes ei vastannut mitään. «Hän kujailee taasen joutavissa«, sanoi isä.
Ja kun herkesi katselemasta, niin itkeä piti vielä vähäisen. Sitä hän oli tekemässä, kun Jahvikin tuli unisena ja janoisena hakemaan juomaa itselleen. Etköhän vain ollut itkemässä, siltäpä minusta näyttää, sanoi hän. Johan nyt ollaan joutavissa! Anna olla minun, elä tule. Ei mutta, mikä sinulle on tullut? Ei mitään, mutta minun pitää päästä kotiin. Poisko lähdet? Elä, velikulta, tuota aio.
Mansurin poika karkoitti mielestään nämät ikävät ajatukset. "Miksi ilman aikojani säikyttelen minuani," sanoi hän, "kun viekkaudellani olen pahimman vaaran välttänyt? Eihän varani ole kaikki loppuneet! Pahimmat viholliseni ovat poissa; enkö siis voi päästä muistakin? Elämä on tavara, joka päivä hupeneva; mikä mielettömyys tuhlata sitä joutavissa penkomisissa!
"Miten se kostaa; siitä vastatkoon Uoti." "Niin, mutta meidän ei olisi pitänyt häntä siihen houkutteleman ... sitä minä kadun." "Kadut! Johan olet joutavissa, kun sillä tavoin luot omaan poveesi helvetin. Kurjaa olisi kuolla tuolla tuumalla. Ihmisen pitää heittämän mielestään semmoiset epäröimiset ja olla vapaa omantuntonsa tuomioilta ... tiedäthän, että hauta kätkee kaikki."
»Ja jos arvelette olevanne minulle jossakin kiitollisuuden velassa'', virkkoi rosvo, »niin voitte sen velan suorittaa yhteen pyyntööni suostumalla.» »Ranald veikkonen», vastasi Dalgetty. »Minä olen joutavissa tarinakirjoissa lukenut tämmöisistä ennaltasuostumisista pyyntöihin, joilla ajattelemattomat ritarit viekoitettiin heille sangen vahingollisiin sitoumuksiin.
"Hahah", naurahti hän sitten ja jatkoi pilkallisesti: "Annalle siis oli kirje! Mutta mitä tekin, vanha mies, viitsitte joutavissa kujeilla. Ei Anna ole mikään neiti, ettekö sitä ole tiennyt pikemmin palvelija meillä, kyllä hänet vähemmälläkin olisitte saaneet". "Se on minun oma asiani miten kirjoitan ja käytän itseäni naisia kohtaan", vastasi Sivelin työlästyen.