United States or Malaysia ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Mikä täällä on hätänä?" kysyi hän odottamattoman sävyisästi. "Antakaa anteeksi, herra kapteeni ... tuo lapsi on semmoinen, semmoinen että että..." yritti äiti hätäyksissään puhumaan. "Mitä hän tahtoo?" kysyi kapteeni, katsoen pikku Helmiä. "Eihän hänellä sen vähemmät tahtomiset ole kuin että päästä teidän huoneesenne, mutta hän häiritseisi vaan teidän rauhaanne", sanoi äiti.
"Missä varastetut jyvät ovat tavatut, koska niitä on jo tiedetty syynätäkin?" kysyi Kirri. "Niin jyvät olleet? yhy yhy yhy niin, ne ovat olleet tuolla, tuolla tuolla ne ovat tuotu tuonne tuonne kauppamiehelle ja myöty sinne", soperteli Kirsti hätäyksissään ja ryiskellen teko-yskää, kun ei ollut keksiä uutta valhetta, peittääksensä menneitä ja tulevia valheitansa.
Vihollinen huomattuaan Jyrin oli hätäyksissään koettanut keihäällään pistää emännän kuusta vasten, mutta keihäs oli sattunut niin syrjään, että paita oli kainalosta mennyt läpi ja pieni verinirhama vain tullut sydämen kohdalle kainaloon.
Mutta vaimo ei antanutkaan keritsimiä, hoki vaan hätäyksissään: "Ei; kyllä minä nämät maksan" ja koki työntää hintaa sepälle. Tiheissä kylissä tuli häntä vastaan useinkin parvittain ihmisiä. Silloin sateli hänelle joukottain kysymyksiä: "Onko puukkoja, onko keritsimiä, onko ruuvipihtiä" ja silloin sepälle näytti tulevan koko markkinat.
Oletteko kuulleet mitä Kolkkilassa on tapahtunut? kysyi hän hätäyksissään heti huoneesen tultuansa. "Emme. Mitä?" kysyi Katru. "Vai ette ole kuulleet! Kolkilta on varastettu", selitti Kirsti. "Mitä Jumalan tähden sieltä on varastettu?" hätäili Katru, unhottaen hetkeksi vihansa. "Jyviä", selitti Kirsti. "Mistä sen tiedät?" "Kolkki tuli juuri syynäämästä ja jäi meille", sanoi Kirsti.
Kaisa oli unohtanut yhden asian. Hätäyksissään kysyi hän, kun miehet olivat jo ovessa menossa: »Hyvästikö se Vatasen Loviisa vain jaksaa ja onko se terveenä?» »Loviisako?» pääsi silloin Jussilta, ja nyt vasta hoksasivat miehet, että Kaisalla ei ollut vielä tietoa koko Jussin leskeydestä. Arvaahan sen, mikä ällistys se oli!
Hän kuuluukin jo kylällä kehua löyhötelleen urostekojaan ja hyviä neuvojaan!" puhui Kolkki Martille. Samassa alkoi kova romina kuulua ovesta, joka tuli siitä, kun jotakin toista avainta tukittiin hätäisesti avaimen reikään. "Voi hyvä Jumala! nyt he tulevat", sanoi Martti hätäyksissään, sillä hän hyvin oivalsi mitä tuo romina merkitsi.
"Mikä p le lienee tuon minun rekeeni tietämättäni työntänyt, minä itse en ole sitä pannut", sanoi Jussi hätäyksissään. "Sen selittäköön oikeus, kuka kattilan sinun rekeesi on pannut", sanoi kattilan omistaja ja vanui Jussin kauluksiin kiinni. "Jos vaan panette minut kiinni, niin sen saatte vielä katkerasti katua", sanoi Jussi uhkaavasti.
"Tunnetteko paikkakunnassanne erästä miestä, jota kutsutaan Valvoherraksi?" kysyi kauppamies äkkiä. "Minäkö? En minä häntä tunne, enkä ole nähnyt koko miestä koskaan", sanoi lautamies säpsähtäen ja hätäyksissään. "Sepä olisi kummallista, niin kuuluisaa miestä! Minä ajattelen asiaa tämän yön seutuna; huomenna saatte vastauksen. Missä teillä on kortteeri?" Lautamies selitti missä hän on "sisällä".
"Hywä Jumala! onkohan nawetassa walkea irti, kun sieltä walkea näkyy ja tytötkin wielä nukkuwat?" äännähti hän wiimein hätäyksissään. "Ei nawetassa ole mitään waaraa", sanoi outo. "Mutta, kah kummaa! No, mitenkä se nyt oikein on? tuo äänihän oli niin tuttua; onkohan se Mikko?" "Niin olen, äiti", kuului wastaus. "No, mitenkä Jumalan tähden sinä nyt olet niin äkkiä muuttunut?"