United States or Jordan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja muutamista sanoista alkoi Valee aavistaa, että Mikolla oli syynä vaatimukseensa ei ainoastaan saada hänelle tulevat velkakirjat oitis haltuunsa, saadakseen »pitää niistä huolta», vaan sekin, että hän toivoi voivansa saada Märkäsen talon polkuhinnalla nyt koska emäntä ja tytär eivät varmaankaan uskaltaisi hintaa kovin ylös kohottaa.
Noiden miesten ja naisten pelkkä läsnäolo kohotti maan hintaa siellä, minne he asettuivat, siten rikastuttaen maan omistajia. Monet siirtolaisista olivat opinkäyneitä työmiehiä ja käsityöläisiä, toiset taiteilijoita ja tiedemiehiä. Mutta nämä miehet ja naiset eivät tunteneet maan tapoja, liike-elämää ja muita olosuhteita, eivätkä monasti englannin kieltäkään.
Kyllä, teidän ylhäisyytenne, tahdon tinkiä heinäin hintaa, vastasi sotakamreeri pilkallisesti kumartaen poistuessaan. Minulla ei ole kunnia tuoda mitään käskyjä kuninkaalliselta majesteetilta, jatkoi Bertelsköld, jonka melkein kävi sääliksi hämillään olevaa kenraalia.
Asia on, Copperfield, se, etten kyennyt ostamaan niitä takaisin siihen aikaan, kuin ne vietiin; ensiksi, koska mäkläri, jota aavisti, että minä halasin saada niitä, suunnattomasti koroitti niitten hintaa; ja toiseksi, koska minulla ei ollut mitään rahaa. Nyt olen siitä asti pitänyt mäklärin puotia silmällä", lausui Traddles, suuresti iloiten salaisuudestaan.
Jos se olisi ollut väärää rahaa, silloin olisi vielä jotakin toivoa; vaan kovaksi onneksi olivat ne oikeita rahoja. Sopikaa sitten keskenänne, se ei minua liikuta, semminkin kun minulle ei jäänyt yhtään livre'ä. Kuulkaahan, sanoi d'Artagnan, missä on Athoksen hevonen? Tallissa. Kuinka paljo sillä olisi hintaa? Viisikymmentä pistole'a korkeintaan.
Katrin ääni oikein värisi. Hän nieleskeli, kävi hieman kalpeaksi ja suupieliin ilmestyi syvät juovat. Selvään näki hänen kasvoistaan, kuinka kipeästi häneen tuo leninki koski. Maria nautti hänen tuskastaan ja koetti sitä yllyttää yhä suuremmaksi. Markka kaksikymmentä, oliko kallista? Onpa sillä hintaa. Markka kaksikymmentä? Montako kyynärää? Neljätoista! Voi ihmettä!
Nyt toivoi Yrjö, että Antti antaisi hänen saada kellon, Anttipa toivoi samaa Yrjöltä; kumpikin lisäsi puolestaan hintaa, koetellakseen toista, ja kumpikin katsoi toiseen, hintaa lisätessään. Kun kellon hinta jo oli noussut 20 riksiin, niin ajatteli Yrjö, ett'ei veli siinä asiassa ole oikein käyttäinnyt, ja korotti hintaa, kunnes se oli jo 30 riksin paikoilla.
Vanhassa taas rakennuksessa kaikk' on kuntohon pantu, huoneet tilkityt on, minun nähteni myös paperitkin tuskin rohkenenkaan minä niiden mainita hintaa pantuna on salin, kammarin, myös perähuonehen seiniin, jottapa talvenkin voi kestää, kun vilu käskee huoneeseen, pesävalkean luo, majan rattosan suojaan.
"Pidä leipä-läättis kiini", ennätti emo sanomaan. "Ei lautamies sinua pilkkaa, tolvana". "En, poikani, minä sinua pilkkaa", vastasi lautamies. "Minä annan kohta puolen hintaa käsirahaksi. Kyllä minä tiedän, mitä tuollainen kapine maksaa. Valkoisena maksoin piirongista Luuvermannille viisikymmentä markkaa; eikä sen teko ole yhtään parempi, kuin tuokaan".
Kun lumi sulaa pois, peitämme koko hongan sammalilla; silloin voimme olla siitä varmat, ettei kukaan ruotsalainen keksi meidän säilytyspaikkaamme. Ehkäpä joku suomalainenkin menee ohi sitä huomaamatta. No nyt, Antti, olemme tänä keväänä tarpeeksi pyydystäneet peuroja. Nahoista ei saa paljon hintaa; meidän täytyy keksiä muuta ansiota." "No mitä sitten?"