United States or Aruba ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta hän kääntyi ovelta takaisin ja sanoi: »Tässä juolahti mieleeni, että kun te nyt olette alkanut järkyttää omaa rauhaanne ja kun minä paraikaa teen loppua piispan mielenrauhasta, niin sietäisi teidän ottaa selkoa mrs Wicksonista ja mrs Pertonwaithesta. Heidän miehensä, kuten tiedätte, ovat tehtaan suurimpia osakkaita.
Tulen virka-asiassa, sanoi pastori, kun tervetuliaismenot vihdoin oli suoritettu ja hän hiukan kostuttanut huuliaan oluthaarikassa. Tulen pyytämään apuanne. Kuninkaallisen majesteetin käskynhaltijana olen minä yhtä velvollinen kuin halullinenkin ojentamaan avullista kättäni ... onko markkinaväki rauhaanne häirinnyt? Jos niin on, niin sanokaa vain, ja syyllinen on saava rangaistuksensa.
VOUTI Kuninkaallisen majesteetin käskynhaltijana olen yhtä velvollinen kuin halullinenkin ojentamaan avuliasta kättä onko markkinaväki rauhaanne häirinnyt? OLAI Ei minun rauhaani, vaan kirkon, loukattu sen arvoa mitä röyhkeimmällä ja mitä häpeällisimmällä noituudella. VOUTI Vai noituudella! Elähän, vai noituudella! Ku-ku-kuka on noitunut? OLAI Panu!
SILAN. Pitäkää häntä huolellisesti silmällä siksi kuin saamme tilaa laitoksessa. Tulkaa minulta huomenna tiedustamaan. Me teemme, mitä vaan voimme hänen hyväkseen. Pitäähän asiata auttaa edes jollakin tavalla. Erittäinkin kun nuo onnettomat silmiänne vaivaavat, häiritsevät suloista rauhaanne. SILAN. Hävytön mies. RAHIKKA. Tuleehan sitä vähemmästäkin hävyttömäksi... Tule Selma!
Minusta se olisi oikeus ja kohtuus... Oikein, oikein! Olen sanonut teille, ystävät, että herttua tänä iltana kello yhdeksän ajoissa ajaa linnasta Ritariston ja Aatelin luo esittääkseen tälle säädylle teidän valituksenne ja kehoittaakseen sitä ajattelemaan, mitä sen ja teidän rauhaanne kuuluu... Eläköön herttua! Nyt ei ole tarkoitukseni kehoittaa teitä väkivaltaisuuteen ja kapinaan.
Olin suuresti pahoillani, kun täytyi häiritä teidän rauhaanne, virkkoi nuorukainen. Kirjeeni varmaankin pahoin huolestutti teitä? Huolestutti kyllä, vastasi tyttö, mutta sitä enemmän olen teille kiitollinen... Minä olen nyt valmistautunut kaiken varalle... Tietääkö hän minun oleskelevan täällä?
"Pyydän anteeksi", sanoi hän matalalla, hyvin soinnukkaalla äänellä, "että olen tahtomattani niin sopimattomasti häirinnyt teidän rauhaanne. Minä tulin vasta muutama päivä sitte näille seutuville. Pehtorini ei ole, luulen minä, kyllin hyvästi osoittanut minulle metsästyspiirini rajoja, tai lienee ehkä intonikin vienyt minut liian kauaksi; nimeni on kreivi Lengsfeld".
SANNA. Minä tiedän paremmin mikä teidän rauhaanne sopii. Joll'ette tottele minua ja heti päätä, erkanen minä teistä ja teen teidät perinnöttömiksi. VOITTO. Hyvä täti! emmehän me haluakaan teidän omaisuuttanne. KUSTAA. Vaatimuksemme ovat vähäiset ja tarpeemme tuiki pienet. Me mielellämme luovumme rahoistanne, kunhan ette vaan kiusaa meitä naimiseen. SANNA. Hyvä, olkoon niin!
"Mikä täällä on hätänä?" kysyi hän odottamattoman sävyisästi. "Antakaa anteeksi, herra kapteeni ... tuo lapsi on semmoinen, semmoinen että että..." yritti äiti hätäyksissään puhumaan. "Mitä hän tahtoo?" kysyi kapteeni, katsoen pikku Helmiä. "Eihän hänellä sen vähemmät tahtomiset ole kuin että päästä teidän huoneesenne, mutta hän häiritseisi vaan teidän rauhaanne", sanoi äiti.
Ne olivat voimakkaasti raivanneet itsellensä tien ja etenivät hiljaisen vakavina, siinä turvallisessa tiedossa, etteivät mitkään esteet enään voi sulkea niiden syvää uomaa. Väriskää te vihannat harjut, kääntäkää pois katseenne, te humisevat hongat, verhotkaa paitanne te kukoistavat pensaat ja ruohot, epätoivo saapuu. Mutta se ehkä ei häiritse rauhaanne, sillä se on syvä ja äänetön kuin kuolema.