United States or Fiji ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sunnuntaina pannaan kuulutuksiin. VALTER. Ei, sanon minä KAUPPANEUVOS. Sunnuntaina pannaan kuulutuksiin VALTER. Ei, sanon minä! KAUPPANEUVOS. Mutta pannaanpas. Saat nähdä, että pannaan Siellä tulee eräs nainen ratsupuvussa eikö liene hän! KAUPPANEUVOS. Ratsupuvussa? Kas vaan hänelle ei kelvannutkaan ajaa vaunuissa. Herra Hellstén, menkää sanomaan rouva Oksman'ille, että neiti Bertha on tullut.
Ja hän sekä isäntäni ovat sanoneet, että teillä on omaisuutta kuusikymmentätuhatta. Suvaitkaa minun pyytää Teitä omakseni! Karoliina. Mitä? Hellsten. Mitä tämä tahtoo sanoa? Heinonen. Kuulkaas vaan herraseni! Loviisa. Heinonen on hyvä ja pitää suunsa kiinni! Tämän nuoren miehen olen minä valinnut. Emma. Hän on aivan minun mieheni kasvattama... Herra!... Tässä on kirje!
Tuskin olin kuitenkaan päässyt kotiini kuin työväen lakkokomitean puolesta saapui lähettinä luokseni S. Hellsten kutsumaan minua komitean jäsenten puheille. Kutsua noudatin viipymättä. Ja jo matkalla minulle täydellisesti selkeni, missä tarkotuksessa minua oli kutsuttu.
Mutta minä, poloinen, olen ijäisesti onneton. TOINI. Onneton? Te, herra Hellstén? Miksi niin jos saan luvan kysyä? HEIKKI. Minä rakastan teitä, neiti Sidensnöre, rakastan ilman toivoa. TOINI. Oi ilman toivoa mistä sen tiedätte? HEIKKI. Te olette rikas, minä vaan köyhä konttoristi. TOINI. Onko siis rikkauteni esteenä teidän rakkaudellenne? HEIKKI. Voittamattomana esteenä.
Lähetystöön kuuluivat seuraavat henkilöt: T:rit Väinö Vallin, Matti Helenius sekä S. Hellsten ja minä ja esitti kenraalikuvernööri lähetystölle perustuslaillisten senaattorilistan ja kysyi lähetystön mielipidettä siitä. Kuten jokainen varsin hyvin käsittänee, vastasi lähetystö tähän, ettei työväestö mitenkään voi kannattaa sellaista listaa.
Sinä olet sanasi antanut ja siitä pidän minä kiinni. Herra Hellstén, olkaa hyvä ja pitäkää varalta tuolla, milloin neiti Bertha tulee asemalta. HEIKKI. Kyllä. KAUPPANEUVOS. Tytön otat vaimoksesi ja sillä hyvä. Siinä ei auta enää velikullatkaan. VALTER. Mahdotonta! Ihan mahdotonta! Ajatelkaa, setä hyvä KAUPPANEUVOS. Ajatelkaa, ajatelkaa! Se on jo valmiiksi ajateltu eikä se siitä enää parane.
Minne kapsäkki jäi, Heiskanen? Heiskanen. Heinonen. Muistelen panneeni torven tänne. Ah, tuossahan se onkin!... Minä pidän sen aina mukana matkoillani ja usein se onkin hyvään tarpeeseen. Milloin iloisessa seurassa, milloin taas, kun olen huonolla tuulella. Sitäpaitsi on sillä se etu, ettei taitoni pääse taantumaan. 12 kohtaus. Heinonen. Hellsten. Anteeksi! Jokohan Heinosen herrasväki on saapunut?
Heinonen. Mitä minä näen? Sinä, Aksel! Hellsten. Eno Heinonen! Toivon teidät tuhannesti tervetulleeksi Helsinkiin! Heinonen. Kiitos! Kiitos! Hellsten. Onko Karoliina myöskin mukana? Heinonen. On ja vaimoni myöskin. Hellsten. No eno, mitä hän sanoo minun rakkaudestani Karoliinaan? Heinonen. Hän on vimmatun vihainen. Hellsten. Minkä tähden? Heinonen.
Tämä kutsumus soveltui mainiosti aikeesemme, koska me nyt emme itse tarvinneet pitää huolta perille pääsystä, mikä tavallisesti tuotti jonkun verran hankaluutta. Esityksemme tuli valmiiksi vasta hiukan yli 9, joten me emme ehtineet yllämainitulle laiturille ennenkuin vähää ennen 10. Lähetystömme oli kolmimiehinen ja kuului siihen S. Hellsten, Leppänen, ylioppilas Toikka ja minä.
Mutta saanko luvan kysyä, missä on teidän ystävänne? VALTER. Herra Hellstén? Hän ikään läksi täältä. Luultavasti hän on jossain likitienoilla. Jos tahdotte, niin kutsun häntä. TOINI. Pyydän tehkää niin hyvin. VALTER. Arvaanko oikein te tahdotte puhua hänen kanssaan kahden kesken? Te ette siinä erehdy, herra herassööding. VALTER. Ymmärrän ! Elkää ujostelko. Heikki, tule tänne! Joudu! Mikä on?