United States or Iceland ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Niin, minä näen, että leikki jo on alkanut", vastasi ylioppilas, "he soittavat ja lyövät rumpua, mutta koiran ei tee mieli tanssia." "Ha-ha-ha-ha", nauroi pastori, "niinhän se on. Mutta luultavasti tottuu hän piankin siihen ja tulee sitten viihtymään paremmin."
JUSSI. Tietäähän sen edeltäkinpäin. »Nuori Suomi» pilkkaa uskontoa, ivaa kansan pyhimpiä tunteita. Sehän se on vanha virsi. TEUVO. Ha-ha-ha-ha! JUSSI. Mitä kohtaa sinä nyt luet? TEUVO. »On ehdotettu 'Aamuruskolle' nimen muutosta. 'Iltarusko' muka paremmin vastaisi sen merkitystä. Tämä kuitenkin on suuri erehdys. Sillä mitä on iltarusko?
Ja mitähän isä-ukkosi sanoo, eikö hän jo erehdy ja huuda: »Per » ha-ha-ha-ha! Hiljaa, hiljaa, että Maiju saa nukkua. Mitä te nauratte täällä? TEUVO. Jussin kirjoitukselle, joka tulee tämän päivän lehteen. Se on niin mahdottoman terävä; oletteko lukenut, neiti Hanna? HANNA. En ole, eihän se Jussi minulle näytä enää milloinkaan edeltäpäin. JUSSI. Mitäs sinä aina intät vastaan?
Luuletteko, että minä? Ha-ha-ha-ha TEUVO. Elkää naurako. MAIJU. Luulitteko että minä ha-ha-ha-ha TEUVO: Mitä luulin? Mistä minä tiedän, mikä teillä on mielessä, kun ette sano. MAIJU. Luulitteko että minä ha-ha-ha-ha että minä ha-ha-ha-ha että minä kosasin teitä, ha-ha-ha-ha TEUVO. Minä lähden tieheni, ellette herkiä nauramasta.
Etkä sinä yksin, mutta yhdessä hänen kanssaan. Henrik viittasi tyttöön. He ensin äimistyivät, mutta sitten keksivät ruveta molemmat nauramaan. Jassoo että me menisimme naimisiin? ha-ha-ha-ha. Mitään sen hassumpaa ei Henrik olisi voinut sanoa. Mutta eivät he kumpikaan nauraneet luonnollisesti loppuun asti, vaan nauru keskeytyi ja molempien suut jäykistyivät. Ainakin tyttö punastui.
Uuno hämmästyi ja keikahutti itsensä toiselle kyljelle. Ha-ha-ha-ha, nauroi hän. Ei, nyt täytyy ruveta maata. Kuka sinun tietää? sanoi Henrik muka leikkien. Ole nyt. Ei, no hyvää yötä vaan. Sammuta toki ensin. Jaa se on totta, sanoi Uuno ja puhalsi kynttilästä tulen. Hyvää yötä. Hyvää yötä. Ihan samalla tavalla he taas makasivat pimeässä kuin silloin yöasemalla, eivätkä kumpikaan nukkuneet.
Kaikki katsoivat sinnepäin ja hiljenivät. Heikki nousi ylös kilistämään ja punehtui. Ja näki sivumennen isänsä, jonka silmät kiinteästi tähystivät häntä ja seurasivat hänen käytöstään, ikäänkuin tahtoen sanoa: "Nyt, Heikki, nyt anna tulla!" Mutta Heikki vain hämmentyi yhä enemmän. No miltä maanviljelys tuntuu, ha-ha-ha-ha, nauroi Niemelä kädet puuskassa hänen edessään.