United States or Kuwait ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sovittamalla yhteen nämä kaksi onnettoman rakkauden tapausta, omansa ja onnettoman Jerusalemin kohtalon, Göthe sai aiheen uuteen runoelmaan l. romaaniin, nimeltä "die Leiden des jungen Werthers."
Käytettävänä on myös ollut Ioh. Schweighaeuserin kreikkalais-latinalainen teksti v:lta 1798 sekä Dacierin ranskalainen, Elisabeth Carterin englantilainen, Aleksander v. Gleichen-Russwurmin saksalainen ja Hamiltonin ruotsalainen käännös. Muuta käytettyä Epikteetos-kirjallisuutta on mainittava stoan ja Epikteetoksen perinpohjaisen erikoistutkijan Adolf Bonhöfferin teokset "Epictet und die Stoa.
"Ajatelkaa", sanoi hän hymyillen eräänä päivänä minulle, "että rva Cauer ja minä olemme ruvenneet kutsumaan miestäni "kiihoittajaksi", sillä niin äärettömästi hän vaatii meitä erityistä, radikaalista naisasialehteä perustamaan." Sinä samana syksynä syntyikin sitten tuo vapaamielinen "Die Frauenbewegung" niminen lehti, jonka päätoimittajana rva *Minna Cauer* aina siitä asti on ollut.
Tämä aate, että emosolusta polveutuvissa tytärsoluissa, siis eliön ruumiin kussakin solussa, periaatteessa piilee »ituplasma» kokonaisuudessaan; on ytimenä siinä Drieschiä vastaan kohdistetussa todistelussa, jonka W. Roux esittää edellä usein mainitussa, syvällisessä tutkielmassaan »Die Selbstregulation» .
Ainoa, mikä sentään vaikutti suuremmoisemmin, oli kotipapin pöytärukous, jossa hän rukoili jumalan siunausta ruvettaessa tälle ensimäiselle maanpaossa syödylle aterialle: »Quae sumus sumpturi prima die in exilio» ... lausui munkki ojennetuin käsin; ja nämä verkalleen lausutut sanat näyttivät pitentävän kaukaiseen tulevaisuuteen sen virkaloman, jonka kuningas Kristian oli niin lyhyeksi arvioinut.
"Die Fantasie regiert die Welt." Mutta tuleekohan sitten koskaan sellaista aikaa, ettei vankiloita enää tarvittaisi? Ei ainakaan niin kauan kuin maanpinnalla säilyy järjestetty yhteiskuntaelämä, olkoon sitten sosialistinen tai porvarillinen.
Jokunen päivä myöhemmin tuli Olga Herzeniltä kirje, jossa hän kutsui minut luokseen päivällisille, jotta saisin nähdä nekin perheenjäsenet, jotka eivät ensi käynnilläni olleet kotosalla. Silloin syventyivät kaikki edellisellä kerralla saamani vaikutelmat ja nuo Göthen sanat: "Die Stätte wo ein grosser Geist gelebt, sind eingeweiht für immer" soivat yhä uudelleen korvissani.
Jach sano wo der grossmächtige Graf Liljenstedt die Russenhunden zog an der Nase, pitkitti pormestari, olematta mistään milläänkään. Jach tuntemas den grossen Potentaten, alle zusammen, kaikki tyyni, durchaus! Den Liljenstedt, den
Väestö on puoleksi pukeutuneena lähtenyt kotoaan ja vuoteiltaan ja rientänyt asemalle. Monilla katoilla liehuu jo lippuja; kaikki viuhtovat nenäliinoillaan. Olutta, tupakkaa ja sikareja viedään vaunuihin. Riemastus on sanomaton, kasvot loistavat. Myrskytuulen tavoin riehuu "Die Wacht am Rhein" laulun säveleet. Muutamat itkevät, jotkut syleilevät toisiansa.
Muutamia viikkoja myöhemmin, 2 p:nä helmikuuta 1853, huudahtaa hän: »'Glücklich allein ist die Seele die liebt. Tänä iltana kohtasimme taas toisemme. Iankaikkinen Jumala, kuinka kauan tätä on jatkuva?