United States or Armenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Ei saa kolmea kulettaa, vaan kolmekymmentä penniä kahdesta hengestä.» »Ei...» »Viisikolmatta penniä», helpoitti issikka. Erkki katseli Katriin, joka oli jo kerennyt heidän luokseen, ja sanoi: »ajetaanko lystiä, oikein herraspelissä?» Katri ei vastannut mitään, hymyili vain. »Viisikolmatta penniä, eihän tuo nyt vie ei puuhun ei pajuun sen vertanen. Lähtekää pois isäntä!» houkutteli issikka.
Koko teaatterisalissa oli kaikki niin hiljaa, että olisi saattanut kuulla rotan juoksevan yli permannon. Silloin Swart huusi ylhäältä kalterilta: "Hän ampuu! Hän ampuu! Mutta älä nyt ammu, tyhmä piru!" Vahtimestari talutti hänet kohta käsivarresta ulos. Witt hiipi perästä. "Herra", sanoi Swart, "ajetaanko minut ulos sentähden, että minä tahdon pelastaa onnettoman ihmisen. Kas, tämä on kaunista!"
GLOSTER. Hän veljen juonet paljasti ja, nähkääs, Tuon haavan sai, kun häntä kiinni koitti. CORNWALLIN HERTTUA. Hänt' ajetaanko takaa? GLOSTER. Ajetaan CORNWALLIN HERTTUA. Jos kiinni saadaan hän, ei tarvis hältä Pelätä pahaa. Hankkeisinne voitte Valtaani käyttää mielin määrin.
Nyt me ryypätään! Ja huomenna ajetaan junalta suoraan! Ajetaanko, Kalle? Hei! Hei, hei! Kas, Anttia vain! Se on päätetty asia, että ajetaan. Terve, Antti! Sinä et ole hukassa, kun olet miesten seurassa! Sinunkin pitää oppia maailmaa tuntemaan, ja meidän kanssamme sinä opit. Minä aionkin oppia maailmaa tuntemaan. Antti jo vähän sammalsi.
Vene kelluu kaislikkorinnassa, missä akanvirta sitä pidättää. Kuuluu hyrskettä ja polsketta. Joku tulee jostain. Tuleeko joku minua hakemaan? Ajetaanko minua takaa? Niemen nenäitse pohkaisee vene vihaista vauhtia. Se tulee melkein kohona. Kokassa on iso koira. Mies seisoo perässä ja sauvoo pohjasta ja vene hypähtelee ja hyrskähtelee. Kokka vaahtoaa ja suuri laine lakoilee kahden puolen venettä.
Hyvä siitä tulikin." "Ajetaanko parta kanssa?" "Mitäs siitä ajetaan, kun ei sitä vielä olekaan olemassa." Silloin panivat miehet parasta päälleen ja astuivat Pynnölään. Täällä isäntä jo oli vaate päällä vieraita odottamassa. "Panin minäkin päälleni, vaikk'ei siellä minua juuri tarvita", sanoi isäntä. "Kyllä se parempi on että isäntäkin tulee." "Niinhän tuota minäkin ajattelin.
Ajetaanko kuningas todellakin pois maasta ja muutummeko me englantilaisiksi?» Jeanne vastasi: »Minä olen tullut tänne kuninkaalliseen kaupunkiin puhuakseni Robert de Baudricourtin kanssa. Hänen tulisi viedä tai antaa viedä minut kuninkaan luo. Mutta hän ei välitä minusta, eikä minun sanoistani.
Kenen on tuo talo tuossa saaressa? Siinä asuu se pappilan Otto-herra, vastasi kyytimies. Ajetaanko pihaan? Ajetaan vaan. Otto ajoi juuri hirsikuormaa heidän edellään pihaan. Hänellä oli naapukkalakki päässä, lyhyt valkea turkki yllä, jalassa pitkävartiset pieksut, hän oli kerrassaan komean näköinen ja ilme herttainen ja katse lempeä. Tuoko se on, jota ruustinna suree?
Vahtimestari talutti hänet oitis ulos. Witt hiipi perästä. »Herra», sanoi Swart, »ajetaanko minut pois senvuoksi, että tahdon pelastaa onnettoman ihmisen? Kyllä tämä menee jo todellakin liian pitkälle!» Frits oli nyt yksinään jälellä. Hän oli unohtanut koko ympäristönsä, hän ei kuullut eikä nähnyt muuta kuin mitä näyttämöllä tapahtui.