United States or United Arab Emirates ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Mitä tämä oikeastaan kaikki merkitsee?" kyseli hän tallustellessaan omilta ajatuksiltansa ja niin hän saapui Pynnölään, jossa väki paraikaa söi päivällistä, Leena ja isäntäkin muiden mukana isossa tuvassa. Taavetti istahti myöskin sanaakaan lausumatta pöytään ja alkoi syödä. "Mitä siellä pappilassa oli?" kysyi Leena uteliaana. "No, eipä erikoisia, sain vaan kirjeen Moskovasta." "Moskovasta!
Kyllä kai se "parempien ihmisten" lapsia on, nuhisi Nikkarin Eveliina; hän oli, näet, kaupungissa ennen ollut palveluksessa, ja siellä saanut nähdä noita "parempia". Minä en sano mitään, mutisi kuppari-Kaisa, joka myös oli hätähätää illan kuluksi Pynnölään juossut, minä en sano mitään Paras se olisikin, myödytti isäntä.
Hyvä siitä tulikin." "Ajetaanko parta kanssa?" "Mitäs siitä ajetaan, kun ei sitä vielä olekaan olemassa." Silloin panivat miehet parasta päälleen ja astuivat Pynnölään. Täällä isäntä jo oli vaate päällä vieraita odottamassa. "Panin minäkin päälleni, vaikk'ei siellä minua juuri tarvita", sanoi isäntä. "Kyllä se parempi on että isäntäkin tulee." "Niinhän tuota minäkin ajattelin.
Herralla oli ollut saattomies aina pitäjään "aukealla asti", mutta hän oli outo näillä seuduilla eikä osannut edemmäksi, kuin Pynnölään. Hän sai palkkansa. Herra läksi Priitan kanssa Sunkreinin asunnolle.
Ei auta mikään nyt muu, täytyy nuorin sisar Liisa lähettää kylästä apua hakemaan. Hän lähtee juoksemaan syksyisen yön pimeyteen ja juoksee niin paljon kuin vaan jalkansa kannattavat Pynnölään. Kamalan mustaa on ollut nuoren arkamaisen tytön yksinään pimeässä syys-yössä juosta tuo synkän metsän läpi kulkeva taival.
Siellä viipyi hän vähän aikaa niitä näitä vähän haastellen. Sitten käänsi hän tiensä Pynnölään. "Hyvää päivää!" sanoi hän, astuttuaan Pynnölän kamarin ovesta sisälle. "Päivää, päivää! Mitä kuuluu?" kysyi isäntä. "Eipä tuon kummempaa, entistä enempää, muuta, kuin että kävin laittamassa itseni satulamaakarin sälliksi." "Vai niin! No, pankaa tupakkia piippuun!" "Kiitoksia!
"Viisi tuhatta, halpa hinta, halpa hinta;" sanoi Naavalainen. "Perin halpa kait se on!" sanoi maisteri. Kun Taavetti tuli takaisin Pynnölään, olivat isäntä ja Leena uteliaat kuulemaan kuinka kauppain meno edistyy. "Viisituhatta, niinkuin nakutettu!" vastasi Taavetti. "Kättä päälle jo, rahaa lähdin hakemaan." "Vai niin, vai aleni niin paljon.
"Niinpähän näemme!" sanoi Olli, tehden samoin. "Mennäänkö hevosella?" jatkoi Olli sitten syömästä päästyänsä. "Kaikkea muuta vielä, jaksaahan tuonne kävelläkin!" "Niin marssitaan sitten Pynnölään!" "Ei suinkaan sitä nyt lähdetä kuin puulla päähän lyöden. Tottahan sitä nyt ensin arvellaan mitä siellä sanotaankin!" "Sanat tulee itsestään kuin köyhän kuolema, asia sen painaa ja pakottaa!"
Eikä kulunut puoltakaan tuntia kuin muijakset olivat tulleet Pynnölään, sillä heidän asuntonsa oli aivan lähellä, varsin hakavainion takana. Heille annettiin toimeksi ruumiin peseminen; ja sen toimensa he hyvin tekivätkin. Paikkakunnan tavan mukaan tuli heidän palkaksensa saada ne vaatteet, jotka vainajan yllä kuollessa olivat olleet. Eivätkä ne monenkertaiset toki olleet.
Taavetti oli nyt Naavalan Taavetti ja talonisäntä. Naavalainen olisi tarjonnut ryyppyjäkin rahat saatuansa, vaan Taavetti oli ilmankin tyytyväinen ja niin hän talonkirjat taskussa palasi Pynnölään. "Siinä on kirjat!" sanoi hän, heittäen ne Pynnölän kamarin pöydälle. "Milloinka menevät pois?" kysyi Leena. "Kahden kuukauden perästä saamme muuttaa sinne."