United States or Dominica ? Vote for the TOP Country of the Week !
AALLOTTARET sukeltavat esiin merestä. KYPROLAISTEN K
Mitähän jos ma huutaisin lujasti!... Kamalat on kauhut täällä! Lempi, sun käsitän kyllä suvileyhkien lemussa, keskellä kukkivan keväimen, mutta lunten, jäiden kesken, prr, rakkaus, oletpa työläs! Neljäs kohtaus. CHRYSEIS. AALLOTTARET. Sitten LEMMINK
ENOBARBUS. Hovinaiset, Kuin aallottaret, häntä ympäröivät Ja silmää noutavat ja viehättävän Tekevät kumarruksen; peränpidoss' On merenneito; silkkiköysi paisuu Puristuksesta käden kukkahienon Ja toimessansa liukkaan. Aluksesta Hajoilee kumma, näkymätön lemu Läheiseen rantaan.
Vaan tyttö onneton Täss' avutonna värjättää Ja nähdä kuvansa voi tuossa Hajalla hapsin Kauhistuen: Ja silmät! kamalat Miks itseäni pelkään? Peitä, autere, kuvani, Peitä kaikki ihmiskuvat! Vilkastuen: Tuolla tuolla päivän alla Aallottaret uiskelevat! Niin surutta niin iloisna. Viittovat minua sinne! Uinko tuon kiven selälle? Kiv' on kirkas, aalto raikas.
Eikä hänen tarvinnut kauan yksin uiskennella. Tulivat vellamoiset veen seliltä, aallottaret aamun terheneestä, ja tempasivat hänet kerallaan kultana vipajavien kaislojen karkeloon. Väinämöinen katsoi ja katsoi. Ja ikäänkuin itsestään humahtelivat uusien runojen uskot ja uusien kauneuksien kangastelevat mielikuvat hänen huuliltaan.
Nämä hymyilevät ja rienteleväiset aallottaret lorisevat, väliin vai'eten ja väliin puhuen hiljaisella äänellä salaisia lauseita, kielellä, jota ei kukaan ymmärrä. Muualla vesi kohisee eli pauhaa.
Mut tääll' on päivää! Helppo hengitellä! Maa viherjöi ja meri suurna päilyy! Kuink' korkealla taivaan kansi häilyy ja tuhattuoksuin leyhyy tuuli hellä! Isäni tänne jään... Pois, Medon! Päivä jo pilviin lähti. Oi, näinkö sammuit sa Kypron tähti! AALLOTTARET. Oi, Kypron tähti, sa poissa ollut, sa kauvan kaivattu etkä tullut, kuin nousit kaukaa noin huolten yöhön, sa säde, särkynyt vetten vyöhön!
AALLOTTARET. CHRYSEIS tulee paeten. CHRYSEIS. Zeus, miss' olen ma? Luonto kauhun kalpea, osaton, vuoret pilven korkuhiset, jotka itse luonto tänne muistomerkeiksi kohotti mennehestä loistostansa. Lumikentät aivan aavat, äänettömät, jäljettömät! Kuinka löydän ma kotihin, pääsen luokse puolisoni? Lie täällä jumala joku? AALLOTTARET. Sa Kypron tähti, sa poissa ollut, sa kauvan kaivattu etkä tullut!