United States or North Korea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tukholman kaupungissa ei siihen aikaan tämä tapahtui vuonna 1650 yleisesti löytynyt leveitä katuja; tämä katu, jota myöten Jakobsson ja Månsson kulkivat tullaksensa Norrbro nimiselle sillalle oli mitä kapeimpia. Kerjäläiset huusivat vaikeroiden: "Antakaa meille Vapahtajamme armahtavaisuuden tähden roponen!
Lokakuun 20 p. vuonna 1650, jolloin Kristiina kuningattaren kruunaus tapahtui, oli sunnuntai. Jo aikaisesta aamulla olivat tukholmalaiset ja ne, jotka maaseuduilta olivat kruunauksen tähden matkustaneet Tukholmaan, liikkeessä.
Prinsessa Elisabetille Descartes omisti teoksensa "Principia Philosophiae", ja hänen kanssaan filosofi ylläpiti kirjeenvaihtoa kuolemaansa saakka. Vuonna 1650 tämä teos painettiin Amsterdamissa. Meillä on jälellä silmäyksen luominen Descartes'n Ruotsin matkaan ja hänen elämänsä loppuaikaan.
Tämä suku oli alkuperäisestä Westfalista kotoisin, mutta jo puolitoista vuosisataa sitten oli yksi sen haara muuttanut Liivinmaahan ja asettunut Lemburgiin. Polvi polvelta olivat sen jäsenet sotureita, ja eräs niistä, Henrik Gothard Buddenbrock Keipenin herra Kissegalissa kohosi 1650 vuoden vaiheilla everstiksi Ruotsin armeijassa.
Mutta pian rikkoontui heidän välisensä hyvä sopu, ja Messenius meni tyytymättömien puolelle. V. 1650 valtiopäivillä oli toimeliaimpia vastustusmiehiä ja työskenteli innokkaasti samaan suuntaan kuin pormestari Niilo Niilonpoika ja kaupunginkirjuri Niilo Skunk, joiden ystävyyttä hän myöskin haki.
Tuo oli kova vuosi, tuo vuosi 1650. Sama surullinen maine on sen edelläkäviälläkin, vuodella 1649. Nälän tuska oli sangen suuri kaikkialla Ruotsin valtakunnan pohjoisimmissa maakunnissa, suurin silloin, niinkuin tavallisesti ainakin, Suomessa.
Sen jälkeen ilmoitti Niilo Niilonpoika, että muuan henkilö, jonka nimen hän mainitsi, oli pyytänyt päästä seuran jäseneksi. Tämän asian johdosta syntyi nyt vilkas keskustelu. Lukija on jo epäilemättä arvannut, että me olemme vieneet hänen valtiolliseen salaseuraan. Tälläisiä tavallisesti "klubbeiksi" kutsutuita seuroja löytyi Tukholmassa 1650 vuoden valtiopäivien aikana useampia.
Sitä vartenko he olivat vuodattaneet vertansa valtakunnan voitoksi noissa monissa sodissa! Oliko Ruotsin kunniasta oleva seurauksena kansan orjuus! Ensimmäinen myrsky jymähti 1650 ja puhkesi 1655, jolloin aatelisto luovutti vähäisen osan omaisuudestaan n.s. neljänneksenkorjauksessa, mikä sittemmin useita kertoja uudistettiin.
Koko joukko erilaisia asetuksia ilmestyi sen ohessa, muun muassa eräs v. 1650, jossa kielletään suomalaisia pitämästä tammaa, "koska oriit eivät saaneet käydä rauhassa laitumella". Tämä kielto, joka oli voimassa 40 vuotta, eli vuoteen 1690, vaikutti, etteivät suomalaiset voineet kasvattaa vetojuhtia, vaan heidän täytyi ostaa hevosensa Norjasta.
Ikäänkuin näiden veristen taulujen vaikutuksen lievennykseksi oli keskellä isoa seinää, vastapäätä ovea, toinen rauhallisemman näköinen taulu, johon Kristiina kuningatar oli kuvattu antamassa kreivillistä arvoa teräkseen puetulle sotilaalle, ja alla luettiin niin ikään kullattu päivämäärä lokak. 20 p. 1650.