United States or Guernsey ? Vote for the TOP Country of the Week !


Peijakas, millainen ääni hänellä on!... ja entäs sanat sitte, jotka hänen suustansa virtana valuvat!" "No no Pertti Månsson ... ei mitään moitteen muotoista hänestäkään ole sanottavaa, eipä suinkaan!

"Mitäpä tuo melu merkinnee?" sanoi Pertti Månsson vähän pelästyneenä ja pysähtyi tarkemmin kuuntelemaan. "Eteenpäin mars, pelkuri! Eihän meillä ole aikaa jäämään kaikenmoista mehiläisten meteliä kuuntelemaan!" lausui Jakobsson harmistuneena. "Voitko arvata, mistä syystä tuolla noin melutaan?" kysyi Pertti Månsson lähtien astumaan eteenpäin.

Niin kiivaasti ja sellaisella vihalla ja mielenliikutuksella oli Jakobsson puhunut, että hänen täytyi pysähtyä keskellä lausettansa henkeänsä vetääkseen. Toverinsa innokkaasta puheesta vähän rohkaistuna loihe Pertti Månsson lausumaan: "Kyllä sinä, veli kulta, puhut totta, kyllä asiain laita niin surullinen on, mutta emmehän me voi mitään tehdä niiden paremmalle kannalle saattamiseksi."

Onko tässä syntisessä mailmassa milloinkaan ennen kuultu sellaista arvonimeä! Mutta erinomattain onnistunut se on ja sen keksijä, armas kuningattaremme, on pidettävä täydellisenä nerona. Valtion kamariherra! Ha! ha! ha!" Jakobsson nauroi täyttä kurkkua. "Hiljaa kaikin mokomin!" varoitti Pertti Månsson "Sinähän naurat niin kovasti että katu allamme tärisee.

Mutta nyt astui hän sattumalta muutamia askeleita syrjään ja hänen jalkansa pohjastui erääsen esineesen, joka lähemmin katsottua peljästytti häntä niin kovasti, että hän päästi kovan kauhun-huudahduksen. "Mikä taas on?" kysyi Jakobsson. "Vielä toinenkin" mutisi Pertti Månsson ja hänen hampaansa kalisivat. "Mitä sanot? Murhattuko?" "Niin. Ja tämä, joka makaa seinän vieressä, on upseeri.

Naapurinsa koiraa saapi sääliä, mutta ei aatelismiehiä!" Lopuksi vahvisti tuo valtioviisas porvarin renki puheensa senkin seitsemällä valalla. Sellainen puhe oli Jakobsson'ille mieliksi. Hänen huulensa vetäytyivät tyytyväiseen hymyilyyn ja hän jupisi itseksensä: "Vilja on tuleentumaisillansa, leikkuun aika pian lähestyy." Sitte kääntyi hän katsomaan, oliko Pertti Månsson seurannut häntä.

"Portti pitää pidettämän auki, niin että minä viivyttelemättä pääsen sisään, huone ja vuode on laitettava kuntoon ja Pentti Esanpojan pitää pysyä saapuvilla! Kunhan ei vaan tuo oiva Pentti Esanpoika olisi lähtenyt pois!" Pertti Månsson ei ollut odottanut tämän puheen loppua, vaan heti lähtenyt päättävällä kiireellä liikkeelle.

Mutta ole varoillasi, sen neuvon annan sinulle. Tässä kadun kulmassa erkanevat tiemme. Jää hyvästi ja onnea tuumillesi!" Kuiskaavalla äänellä sanottuansa nämät sanat Jakobsson'ille pujahti Pertti Månsson äkkiä eräälle ahtaalle poikkikadulle, jonka varrella hänen talonsa sijaitsi. Jakobsson jatkoi yhä matkaansa, astuen tuon omituisen joukon etunenässä.

"Minä en milloinkaan tule autuaaksi, ell'et sinä tähän aikaan ensi tulevana vuonna roiku hirsipuussa!" änkkäsi Pertti Månsson hengästyneenä päästyään toverinsa kanssa väkijoukon läpi. "

Läsnä olevat suostuivat vetoon, ja vilkasta naurua herättävä leikin lasku alkoi, missä jokainen koki keksiä jotakin virkaa tahi tointa kuningattarelle, jonka tämä seura itse kruunauspäivänä syöksi valta-istuimeltaan, mutta loppupäätökseksi tuli, ett'ei kukaan ollut keksinyt niin kaikin puolin sopivaa kuin Pertti Månsson.