United States or Burkina Faso ? Vote for the TOP Country of the Week !
Onnettomien talonpoikain puolesta lähestyn. Teidän Majesteettianne», tahi jotakin sellaista vastasin ja ojensin anomuksen. Kipuna. Kyllähän sen arvaa että sinä osasit. Susi. Vait! Jatka! Roponen. Arvatkaas, mitä hän vastasi! Susi. No? Roponen. Hän otti anomuksen omaan käteensä ja sanoi: »Kyllä muistan teitä. Olkaa huoletta, olkaa kärsivällisiä!» Susi. Niinkö hän vastasi? Roponen.
Jos sinä ja nämä muut käyttäytte ymmärtäväisesti, pääset sinä vapaaksi. Roponen. Aina olemme olleet valmiit suostumaan hyviin ehdotuksiin. Kosmin. No, kuulkaa sitten! Hallitus aikoo rakentaa uuden rautatien, joka tulisi kulkemaan tämän piirikunnan läpi. Te ymmärrätte itse, mikä ääretön hyöty on paikkakunnalle läpikulkevasta rautatiestä.
Niin kai! Roponen. Jäykästi pysykäämme vastuksessa. Vaikka hän uhkailee, se ei merkitse mitään. Tänään, huomenna, ylihuomenna tulee manifesti. Ainoastaan lujuutta ja kärsivällisyyttä on tarpeen. Kipuna. Mutta joll'ei se tulekaan? Huttunen. Roponen! Minä pyydän, heitä tuo uhkarohkeutesi! Jos sinä et taivu, saamme me syyttömätkin kärsiä. Susi. Herra tulee! Roponen.
Tämä asia on todellakin niin tavatonta, niin outoa, mutta niinkuin näyttää, niin vakavaa laatua, että minä rupean jo horjumaan siinä päätöksessäni, jonka eilis-iltana tein. Anni. Mitä voit sinä muuta kuin suostua siihen, että Andrei ottaa minut; olenhan ainoa tyttäresi, jonka et mielelläsi antane suruun surkastua. Andrei. Mitä voin minä nyt enää? Se on myöhäistä! Roponen. Oma tyttäreni!
Vai ettekö luule minun sitä tietävän? Kosmin. Sinä olet siis toivossa, että manifesti pian julistetaan, ryhtynyt tähän vastarintaan? Roponen. Miks'en sitä voisi suoraan tunnustaa. Kosmin. Ja luulet anomukseni sisältävän jotakin, joka koskee teidän vapauttanne. Roponen. En epäile sitä ensinkään! Kosmin. Kuule, Roponen!
Te muut saatte mennä, Roponen jää tänne! Vouti. Minun peipposeni ei näy olevan joukossa. Minnepä lie se nyt mennyt? Onko Liisaa näkynyt täällä? Pekko. Ei hän joukossa ole tänään ollut laisinkaan. *Kosmin, Roponen.* Kosmin. Sinun poikasi menee sotamieheksi! Roponen. Millä oikeudella? Kosmin. Itse olette pakoittaneet minut ryhtymään ankariin keinoihin. Roponen. Mitenkä olemme teitä pakoittaneet.
En koskaan! Olkoon Andrei Kosminin poika hän on myöskin minun poikani, orjan poika. *Audotja, Roponen, Juhana ja Andrei.* Roponen. Mitä teitte hänelle? Juhana. Paljonko sille tarvitaan? Minä rupesin vähän pilaa tekemään; hän tuosta suuttui ja käski minut viedä arestiin. Mutta kun Matti rupesi sitä estämään, tarttuivatkin häneen. Roponen. Hänen kanssaan pitää olla varovainen.
Mutta jos Roponen pian tulee kotiin, niin emme saa leikkiä laisinkaan. Andrei. Ei hän kotiin tule ennenkuin puoliyön aikaan. Antaa tyttöjen vielä ommella. Matti. Niin, no ommelkoot sitten. Mutta näin ei tässä istumaan ruveta. Laulakaa, tytöt! Liisa. Kellä tässä on aikaa laulamaan? Matti. Sinulla justiin! No, aiota pian tahi ... tahdotko pamppua? Liisa. Sinä olet aina sen pamppusi kanssa.
Me voimme pelvotta vastustaa heidän vehkeitään, sillä muutaman päivän päästä olemme vapaat. Viisautta ja malttia on kumminkin tarvis. Kipuna. Huomatkaa! Viisautta ja malttia! Roponen. Mutta rohkeutta ja jäntevyyttä on myöskin tarpeen. Kipuna. Rohkeutta ja jäntevyyttä myös. Juvakka. Mutta, ystävät, mitä ajattelette pojastani Matista? Hän on yhä vielä vankeudessa. Roponen. Niin, niin!
Jos hän on ottanut loukkaantuakseen tosiasiasta, ei se ole minun vikani. Hän on venäläinen. Sentähden en voi suostua hänen pyyntöönsä. Anni. Sinä hylkäät hänet! No, hylkää sitten minutkin, sillä häntä en jätä. Roponen. Anni!