Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Publiuksen suusta lähtevä hehkuva sanatulva olisi heti karkottanut Klean erämaahan ja kuolemaan: hänen vaiti olonsa kahlehti Klean jalat, hämmästytti häntä ja tulvasi kuin kylmä sade hänen ylpeytensä ylen kiihtyneelle polttavalle tulisoitolle, niinkuin öljy, joka tyynnyttää hänen sielunsa pauhailevan virran aallot.
Saatuansa tämän tietää, kohosi puusepän iloisille kasvoille synkkä pilvi; mutta hän ei sanonut toki sanaakaan, sillä olipa hänelläkin, miesparalla, oma ylpeytensä. Pienen tuhman Jussin suurimpia huvituksia, joista hän jo ennalta taisi iloita kaiket päivät, oli käydä illansuussa hoviin päin, ottamassa vastaan kekseliästä ystäväänsä, joka aina tervehti häntä hymyillen ja ilomielin.
Ja hän arvelee olevansa muka aika rehellinen mies, kun hän ei ottanut vastaan minun lahjojani, vaan tyytyi pelkkiin korupuheisiin ja lupauksiin, sekä sen lisäksi siihen nautintoon, että sai kostaa ylpeytensä loukkauksen! No niin, hän on vain hiukan köyhempi, koska hän hylkäsi tarjotut rahat vaan ei hiukkaakaan rehellisempi.
"Minä jo luulin", virkkoi hän viimein, "hänen unhottaneen sinutkin, hiirakko!" Vaan heti hän kuitenkin lisäsi äänellä, josta väristen kaikui koko hänen loukattu ylpeytensä: "Mutta eipä sinulla ole hyvä ollut, sen näen, vähä sinusta on huolta pidetty koko tänä aikana!" Niin sanoen hän äkisti kääntyi ja meni pois.
Mutta ainoastaan hetken aikaa epäili Wappu, sitten hänen ylpeytensä otti voiton, hänellä ei ollut mitään tekemistä tuon kurjan palveluspiian kanssa. Hän meni ulos. Hänen suonensa tykyttivät, silmät säkenöivät, rintansa nousi ja laskeusi hengästyksestä se oli liikaa, mitä hän tänä päivänä sai koettaa.
Hänen naisellinen ylpeytensä vastusti kuitenkin tätä ajatusta, ja odottaa aina odottaa oli kaikki, mitä hän taisi tehdä. Rauhatoinna kuljeskeli Wappu ympäri talossa ja ulkona. Viikko toisensa perästä kului, eikä hän voinut tottua tähän elämään. Pian kyllä huomattiin ett'ei hän enää kelvannut tämmöiseen hiljaiseen elämään. Hän oli ja jäi Murzoll'in lapseksi, kesyttömäksi Wapuksi.
Klairon oli jo kerjinnyt rauhoittua, ja saanut jällensä entisen ylpeytensä. Hän päästi kovan pilkka-naurun ja sanoi: "Te tahdotte tehdä minusta laupeuden-sisaren, armahtavaisuudesta tahdotte minun teitä rakastavan," nauroi hän. "Voi, vaivanen narri itseänne!
Ehkä hän kuitenkin oli lähempänä Publiuksen sydäntä kuin Irene, ja kun kiitollisuus uusin voimin veti tätä hänen luokseen, silloin, niin silloin tämä kenties saattoi astua hänen eteensä ja unhoittaen oman ylpeytensä ja alhaisuutensa, pyytää häntä vaimokseen.
Bertelsköld meni, ja kohta kuului hän täyttä laukkaa ajavan poispäin pappilasta. Mutta ruhtinattaren yksin jäätyä purkautui hänen lyhytaikainen ylpeytensä kyyneliin niin kiihkeihin ja niin hillittömiin, jommoisia ainoastaan yhdeksäntoistavuotiaan hyljätty lempi voi vuodattaa.
Minä vannotin häntä katkonaisilla sanoilla, mutta mitä innokkaimmalla tavalla, vastustamaan tätä vimmaa ja kuuntelemaan minua. Minä käskin hänen ajatella Agnesia, Agnesia ja minua yhdessä, kuinka Agnes ja minä olimme kasvaneet toinen toisemme vieressä, kuinka minä kunnioitin ja rakastin Agnesia, kuinka Agnes oli hänen ylpeytensä ja ilonsa.
Päivän Sana
Muut Etsivät