Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän lähti hiljaa kävelemään, hieroen kädellään kuumaa otsaansa. Kun emäntä oli ennättänyt vuoteeseen, istahti hän sängyn reunalle. »Sodassa pitää ihmisen oleman maan päällä», huokasi hän. »Minä ajattelin kaikki niin hyvin. Kaikille olisi käynyt hyvin: Uutelalle, meille, lapsille, ja hän olisi kyllä ennättänyt saada vielä nuoren miehen. Mutta se kelvoton!
Voitte täss' viel' sairastua. Tehkää hyvin, käykää jälleen nukkuun! Jeanne kysyi: Kuka te olette? Mutta nainen levitti käsivartensa, koppasi hänet syliinsä, otti ja kantoi hänet taas miehen voimalla vuoteeseen.
Mutta kun hän ei kuitenkaan osannut selittää, mitä reki on, ja väsymys alkoi rasittaa, meni hän yläkertaan omaan huoneeseensa, joka oli samanlainen kuin pikku Marian. Hän heitti yltään vaatteet, valoi koko ruumistaan kylmällä vedellä sai yön huuhdotuksi pois laskeutui lyhyeen vuoteeseen ja vaipui heti uneen. Nukuttuaan tunnin aikaa hän heräsi ja tunsi saaneensa ihan kylliksi lepoa.
Vuoroin vuoteeseen hän painoi kylkeä, selkää, vuoroin kasvoja taas; jopa pystyyn karkasi viimein, asteli murheissaan meren rantaa; sieltäpä Eos keksi Akhilleun, välkkyissään yli rantojen, vetten.
Kun tultiin eräänä aamuna katsomaan, hän oli kuollut. Siitä koitui synkkä aika talolle. Myöskin talon rouva kääntyi vuoteeseen, josta hän ei noussut enää. Hänen vanhin tyttärensä hoiteli häntä. Toinen tytär tuli surusta mielipuoleksi, istui vain päivät pitkät pianon ääressä ja soitteli pitkillä, valkeilla sormillaan vanhoja, yksinkertaisia, lapsena oppimiaan kansansäveliä.
Saatuaan kuivan lämmitetyn paidan ylleen Mikko kallistui hiljaa vuoteeseen, mihin sitten Auno peitteli pehmeillä peitteillä ja villaisilla vilteillä. Auno seisahtui sängyn luo, katsoi Mikkoa ja sanoi: Kyllä sinä olet kipeä, ihan vaalea. Joutuu ajattelemaan, että mikä minun peri, jos sinä kuolisit. Hm. Ottaisit uuden isännän tämmöiseen komeaan taloon, niin hätä olisi hukassa.
Mutta kun kyllin katselleet oli kumpikin toistaan, ensin näin Priamos, jumalainen virkki jo vanhus: "Saattaos vuoteeseen nyt, aaluva Zeun, minut joutuin, jott' uni armas virvoittaa sais meitä jo vihdoin, Sillä sen koommin eip' ole umpeen silmäni menneet, kuin sun kättesi alla mun sortui poikani surmaan, vain yhä huokaillut mitatont' olen huolta ja tuskaa, vain lian keskeen heittäytyin pihamaallani maannut.
On hyvä todistus ja merkki siitä, Ett' Edwardin et verta kaataa kammo. Tee liitto tämän sairauteni kanssa; Kovuutes olkoon niinkuin käyrä vanhuus, Jok' aikaa kuihtunehen kukan katkoo. Sa häpeässäs elä nyt ja aina: Nää kirouksen sanat mielees paina! Nyt vuoteeseen, ja sitten hautaan vainen! Se eläköön, kell' arvo on ja maine!
Herätessään hän oli hieman sekaisin, päästään pyörällä, ja kylki oli kierosta asennosta käynyt araksi, mutta sydän oli iloinen ja pirteä. Hän katsahti vuoteeseen. Se oli tyhjä. Marian huivit oli levitetty hänen polvilleen ja hartioilleen.
Hän käytti polttopuita säästellen, koska Kirsti tullessaan tarvitsisi kaikki. Sitten hän otti piipun suustaan, kopautti sen tyhjäksi, pyyhki imuketta hihaansa ja pisti laitoksen taskuunsa; riisui jalasta raskaat saappaansa, kääriytyi kirjavaan peittoon, ja kellahti hyvällä mielellä vuoteeseen sen enempää välittämättä keitä siinä oli ennen maannut.