Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Menimme sille paikalle, missä hän oli kilauksen kuullut. Haimme vähän aikaa, vaan turhaan. Antti sylkäsi kämmenellensä ja toisen käden etusormella lyödä napsahutti sylkeen. Täällä sen pitäisi olla, sanoi hän mennen sinne päin, mihin suuntaan isompi määrä nylkeä oli pirskahtanut. Sieltäpä se vihdoin löytyikin. Se on hyvä taika tuo, vaan elä sano sitä kellenkään! varotti Antti.
Hän vimmastui ja lausui kiukkuisella äänellä: »rikeeraako tässä itse ilminen saatana!» Niin hän, suu irvissä, kiljahti, potkaisi jalallansa erästä lantakasaa, joka haamoitti läpi lumen, mutta sieltäpä leimahti esiin kirkasta rautaa.
Oli myös ladossa Seunalan nuori ja hoikka tytär, kainosti katsahteleva Anna, jonka silmät loistivat kuin kaksi tähteä kelmeän, kimaltavan otsan alla. Usein, niin kerrotaan, oli tämä neitonen nähnyt kummallisia näköjä, joiden vallitessa hänen henkensä käyskeli sekä autuitten kirkkaissa tienoissa että tuomittuin pimeässä alhossa, ja sieltäpä ihmeitä hän kertoili.
Nyt kuuli ukko klaverin kieliltä säveleitä kuluneelta ajalta: muiston kuplia muiston värinvaihtehissa; sieltäpä kuului mummon sukkalaulu: "Se oli kelpo naikkonen, Joka ensiksi kutoi sukkasen!" Sieltä kuului laulu, jota talon vanha piika oli laulellut hänelle pienenä: "On monta mutkaa tiellä Sen täällä käytävää, Mi nuori ompi vielä Ja vähän ymmärtää".
Katsoi hän vielä kerran nuoria kohden: mutta sieltäpä aina samat hohtavat silmät, vaikka jo sammuvina, katselivat hymyten häntä vastaan. Silloin löi hän käsivartensa ristiin ja rupesi, kuin jäätyneellä katseella, tuijottamaan itään päin, ja niin hän seisoi kauan mykkänä synkeässä yössä.
Me syöstiin vankeuteen, jossa kärsiimme hirmuisesti, mutta sieltäpä karkasimme toki, karkasimme kuolemaantuomittuina ja pakenimme Berberian kuumaan maahan. Mutta siellä oli ilma hietatuiskuva, pahteinen ja polttava, ja myrkyllisnä puhalteli samumtuuli, ja me ikävöitsimme synnyinmaahan.
Ja koska hän oli laskenut puusylin kolinalla nurkkaan, lausui hän: »halkopinokin rupeaa jo hassusti alenemaan; mutta mitämaks; onhan Jukolassa metsää». Sanottuansa tämän, rohkeni hän heittää pikaisen silmäyksen emäntänsä puoleen, mutta sieltäpä katsoi häntä vastaan rangaistuksen uhkaava ukkospilvi. Kova hetki oli käsillä.
Paha merkki oli sekin, että hän Ahon Antin kanssa, joka nyt oli Ursinilla puotipoikana, kuleksi ryyppyretkillä. Muutoin oli hän vähän hidas ja tökerö ajatuksiltaan, vaan hyväsydäminen ja laupeanluontoinen. Rallen esitykseen suostuttiin. Sieltäpä tulee miestä kuin Aapon-Jussia! tuumaili Jaakko, joka juuri punoi pikilankaa, kun poikia alkoi valua tupaan.
Ei ole tämä pyry meidän nostamamme ... sieltäpä se teidän ilmoilta pilvi nousi, eikö ollekin omain noitainne nostama? Mutta kun hyväksi herjennette, niin saatammehan auttaa ylös ... pakkoa ei ole! Se panee pakon! Ei ole rekennekään leveys asetuksien mukainen. Tuommoisella tien täyteisellä ei saa Suomessa kulkea. Täällä täytyy antaa puoli tietä toisillekin, se on asetus.
Vuoroin vuoteeseen hän painoi kylkeä, selkää, vuoroin kasvoja taas; jopa pystyyn karkasi viimein, asteli murheissaan meren rantaa; sieltäpä Eos keksi Akhilleun, välkkyissään yli rantojen, vetten.
Päivän Sana
Muut Etsivät