Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025


Mutta tilanhaltija pidätti häntä ja kysyi innokkaasti ja itsetyytyväisesti hymyillen: «Kuulkaa ystäväiseni! Voitteko sanoa minulle onko Louise serkkuni puutarhassa? Tulen juuri hänen vanhempiensa luota ja tahtoisin nyt puhutella häntä. Voisitteko ilmoittaa minulle missä hän on

HASTINGS. Jumala tiesi, mut en minä, syytä, Miks ovat äitinne ja veljennekin Pyhäkköön paennehet; hellä prinssi Ois mielellään mua tänne seurannut, Mut äiti häntä esti kaikin voimin. BUCKINGHAM. Hyi, mikä mieletön ja tyhmä teko! Kehoittaa voisitteko, kardinaali, Kuningatarta lähettämään oiti Veljensä, prinssin, luoksi Yorkin herttuan?

»Mitä ihmettä minä nyt teenkäänHän alkoi silmillään hakea esimiehiä ja nähtyään lyhytkasvuisen, laihan, viiksisuisen virkamiehen upseerin olkalapuilla ihmisjoukon takana, kääntyi tämän puoleen. Voisitteko sanoa minulle, kunnioitettava herra, sanoi hän äärimmäisellä kohteliaisuudella: missä säilytetään naisvankia ja missä heitä on lupa tavata? Onko teillä siis asiaa naisosastoon?

"Voisin", sanoi Gabrielle matalalla äänellä ja katsomatta Robertiin, "jos rakastaisin..." "Jos te rakastaisitte", toisti Robert yhä kiihkeämmin ja kiihkeämmin, "onko todellakin niin ... voisitteko te, jos rakastaisitte, saavuttaa onnenne siinä, mikä ihmisten mielestä on pientä ja huomaamatointa?

Kumma vaan, että sanat tahtovat takertua suuhun. TEUVO. Elkää viivytelkö, kohta ehkä joku tulee. MAIJU. Herra Rastas, voisitteko te elää tämmöisessä yksinäisyydessä ja hiljaisuudessa, tämmöisessä painavassa, umpinaisessa ilmassa, jossa ei kuule, ei kuin kärpäsen surinaa välistä? Voisitteko viihtyä täällä, sanokaa? TEUVO. Totta puhuen en luule, en ainakaan pitemmältä. MAIJU. En minäkään.

Ja nyt, kun hetki lähestyy, en osaa edes rukoillakaan. Voisitteko voisitteko rukoilla minun edestäni?" "Minä en rohkene. Minä olen liian syvälle vaipunut." "Mutta eikö teillä olisi halua viettää parempaa elämätä, ennenkuin käy myöhäksi teillekin?" "Se ei maksa vaivaa. Ei kukaan tahdo antaa minulle työtä ja minun terveyteni on runneltu."

Isäntä lähti toimimaan ohria vieraan hevoselle ja kehoitti häntä itseään menemään huoneesen; vieras meni. Kun isäntä tuli takaisin, kysyi vieras häneltä: "Tiedättekö, isäntä, möisikö tässä teidän kylässä kukaan maatansa?" "Olen kuullut, että Niemimäkelä myötäisiin", sanoi isäntä. "Näkyykö myötävä talo tähän teille, voisitteko osoittaa sen minulle?"

Seuraavassa silmänräpäyksessä Margareta oli polvillaan kapteenin edessä ja tuki äitiänsä, joka myöskin oli polvillaan. "Mikäs on?" kysyi kapteeni. "Mikä teidän on?" Molemmat vaimot itkivät ja kapteeni tuli hyvin liikutetuksi. "Margareta," sanoi hän, "te olette kestäneet onnettomuutenne hyvästi. Voisitteko kestää onnea yhtä hyvin, jos se tulisi osaksenne?" "Minä toivon sen.

Mutta äsken juolahti mieleeni, että taitais olla paras jättää jo kerrassaan koko juoksut ja ruveta työmieheksi, ja nyt kysyn teiltä: voisitteko koetteeksi ottaa työhönne tämänlaista poikaloikkaria?" Kantala katseli terävästi tuota rohkeaa puhujaa ja sanoi vähän mietittyänsä: "silloin kuin karkasit olin päättänyt ottaa sinun kasvatikseni, mutta nyt en tiedä."

Käskin palvelijani poistua, panin ovet lukkoon, istuin maalarin viereen ja, kiitettyäni hänen taitoaan, ryhdyin lopulta varsinaiseen asiaani, kiellettyäni häntä puhumasta kellekään siitä mitä nyt ilmottaisin hänelle. "Herra professori," sanoin hänelle, "voisitteko kukaties jollekin ihmiselle semmoiselle, jolle on se vahinko arvaamatta tullut, että hän on varjonsa menettänyt, tehdä uuden varjon?"

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät