Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. marraskuuta 2025
Mutta muuta nyt polkaksi ja soita niinkuin se, joka hyväilee rakastettuaan viimeisen kerran! Repäsevä tahti!» Viuluniekka nyökäytti päätään. Olavi astui suoraan erään nuoren tytön luo ja kumarsi. Viulu hiljeni ja helähti samalla polkaksi niin repäsevästi, että tanssijat jäivät hämmästyneinä katsomaan. Mutta Olavi kiisi tyttönsä kanssa kuin tuulispää useat muutkin parit läksivät taasen liikkeelle.
Kelloseppä seisoi muutaman askeleen päässä, kädet lujasti ristissä rinnalla. Hänen kasvoissansa eli, niinkuin elää sen miehen kasvoissa, joka on tekemäisillään päätöstänsä ja koettaa saada selville jonkun salaisuuden. Mikäs teidän on kumpaisenkin? kysäisi viuluniekka hermostuneesti. Olenko minä tehnyt jotain pahoinpuolin? Olenko sanonut jotain, mikä loukkaa teidän tunteitanne?
Pienen, vanhan rouvan kirkkaista silmistä sävähti suuttumus, ja hänen hinterä vartalonsa vapisi hyvin hillitystä vihasta. Hän ei sanonut kumminkaan mitään, rupesihan vaan täyttämään kellosepän käskyä. Viuluniekka istui tuolillaan, piippuansa poltellen. Vasta sitten kuin kelloseppä oli ottanut muutamat korjaamansa taskukellot ja lähtenyt kyökistä, vasta sitten hän nousi auttamaan emäntää.
Minä vannon sinulle, etten ikinä tule Riitan mieheksi. Hyvästi, sinä kelpo viuluniekka!.. Ha! ha! ha! Hän juoksee niinkuin yhä vielä olisin hänen kintereillään. Minun koenäytökseni Ahtina onnistui oivallisesti! Nyt saavat Yrjö ja pikku Riitta rauhassa tavata täällä toisiansa.
Mikähän te oikeastaan lienettekään? virkkoi kelloseppä, katsellen vierastansa ilmeisellä mielenkiinnolla. Ryhdillenne ja puhetavallenne te olette, niinkuin ihmiset sanovat, gentleman, ja sittenkin te olette kuljeksiva viuluniekka, vailla kotia ja ehkä vailla rahojakin. Suokaa anteeksi, hyvä herra, naurahti vieras: minä olen 48 pennin onnellinen omistaja.
Kelloseppä kavahti pystyyn ja tarttui tylysti vieraan käsivarteen. Te tunsitte siis hänet? kysyi hän kiihkeästi. Ettäkö tunsin? naurahti viuluniekka. Me olimme eroamatta yhdessä! Hän oli minun varjoni. Hän oli kokonaan minun vallassani, minä voin kietoa hänet sormeni ympärille, kieputella häntä mieleni mukaan.
Mutta hittojakos te läksitte tällaiseen ilmaan ensinkään? Onhan sitä maailmassa koditontakin väkeä, vastasi viuluniekka myhähtäen, ja minä satun olemaan sitä kovan onnen joukkoa. Kelloseppä naurahti. Istukaahan tuohon sohvaan ja lämmitelkää, sanoi hän; emäntä laittaa meille illallista.
Kyllä, vastasi viuluniekka, pannen halkoja takkaan. Musta kissa pankolla katseli häntä sirkeillä, viheriäisillä silmillään, ja tultuaan nähtävästi siihen päätökseen, että tuo vieras on talon ystävä, alkoi siitä hyvillään kehrätä. Vieras silitteli sen pehmoista turkkia, kiepautti sen seljälleen ja alkoi leikkiä sen kanssa. Pian sinun tulee paha olla, puheli hän kissalle, sillä minä otan viuluni.
Paljoko ääntä häneen jää sitten, kun Hector on häneltä aivokopan särkenyt, sitä en tiedä; mutta paljoa sitä ei jääne, jos ei se viuluniekka Apollo tee hänen jänteistään pelin kieliä. ACHILLES. Tule pois, saat heti viedä hänelle kirjeen. THERSITES. Antakaa minun viedä toinen hänen hevoselleen, sillä se on niistä kahdesta elukasta älykkäämpi..
Ja Kalle koetti puolustaa takkiansa, joskin se kävi vaikeaksi, sillä pasuunanpuhaltaja soitteli hänen nenällään ja viuluniekka siveli niin lämpimästi hänen kylkeään. Näin olivat nyt asiat. Kalle Vepupp oli mennyt tappelun alkaessa sisälle majataloon, tuumien: »tapelkoot nyt, sen vietävät», Flick oli paennut anniskeluhuoneeseen ja arvattavasti piiloutunut pöydän alle.
Päivän Sana
Muut Etsivät