Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. marraskuuta 2025
Kun vihdoin oltiin puutarhan ulkopuolella, kysyi taasen poika. "Mitä se kuninkaan poika sanoi, jotta minä olin hänen poikansa näköinen?" "Ei nyt ole aikaa poikaseni. Kiiruhtakaamme nyt vaan hevosen luo. Pitkä matka on edessämme," vastasi äiti, tahtomatta ruveta selittämään. "Kuinka pitkä?" kysyi poika. "No kuinka pitkä oli kotoa tänne?" "Ah niin! Neljäkymmentä virstaa!"
Matka on kyllä silloin kahdeksan virstaa pitempi kuin suoraan Päivisen hovin kautta mennessä, mutta siitä huolimatta oli Huttunen nyt päättänyt kulkea Ihalaisen kautta ja poiketa taloon saadakseen oikean tiedon Antin Ameriikkaan menosta ja samalla kertoakseen mitä itse siitä tiesi. Kanasen Maija Liisa oli vielä Ihalaisessa, kun Huttunen tuli sinne. Vaimo parat olivat yhä tulitikkujen puutteessa.
Mauri oli kävellyt vähän toista virstaa, kun näki naishenkilön kulkevan tiellä. Sehän oli juuri kuin Valva. Hän kiirehti askeleitaan, hän tahtoi toivottaa onnea Valvalle ... ei, hän tahtoi häntä varoittaa. Pian saavutti hän naisen, joka todellakin oli Salovaaran Valva. "Hyvää päivää, mistä sinä tulet?" "Kävin Karpalon torpassa; siellä kudotaan minulle kangasta, olin sitä katsomassa."
Mutta pianpa muuttuivat hänen hurjat kiljuntansa vielä kamalammiksi hätähuudoiksi. Vesi nousi veneessä nousemistaan, rantaan oli vielä toista virstaa, ja hukkumisen vaara oli juopuneellekin jotenkin silmin nähtävä. "Anni, Anni!" huusi Lauri. "Souda Herran tähden tuonne!"
Jo rupesimme lähenemään kylää, noin kuusi virstaa oli enää jäljellä. Kylätie nousi ylämäkeen. Minä nousin ja kulin reen perässä, mutta se kuiskuttaa: »Mitäs mietit? Kun pääset mäelle, on siinä asuntoja ja kohta sitten alkaa kyläkin. Kyllä ne rahat menee menojaan, mutta jos aijot jotain tehdä, niin tee nyt.» Minä kuukistuin rekeen, muka olkia korjatakseni, mutta kirves tuli kuin itsestään käsiini.
Ei ole tullut eikä tule, sanoi emäntä tyynesti. Onko se sitten kuollut? Kuollut se on. Kolme virstaa vain on päässyt Jyskylästä tännepäin ja siihen kaatunut. Siihen kaatunut. Aivanko se sitten silmänräpäyksessä kuoli? Pieksäytyi se siinä tuskissaan. Pieksäytyessään vieri tien ojaan selälleen.
"Nyt on kai Orkko juossut monta virstaa nopeammin entistä," sanoi unilukkari, "koska Severin näyttää niin mieltyneeltä." "Surullinen ei kuin juuri koskaan ole," lausui tähän Mari. "Mutta arvattavasti onkin hevonen kuljettanut yhtä henkeä paremmin kuin kahta." Hyvät aikoja kesti vielä, ennenkuin Severin kerkisi sisälle.
Honkaniemen isännän tukeva ruumis vapisi kauttaaltaan ja värisevällä äänellä hän alakuloisesti sanoi: Olihan siinä Jyskylän kartanolla kartanon täysi ihmisiä, nuoria ja vanhoja, vaimoja ja miehiä, kun nimismies yhdelle niistä herroista näytti kelloaan ja ihastellen sanoi: 'Se oli hyvästi tultu, kun puolessatoista tunnissa kaksikymmentä kolme ja puoli virstaa. Ja korkein määrä on taksassa tunti ja penikulma.
Saat juosta yksin tein kauppapuotiin ostamaan pullon punssia ja puntin papyrossia. Kalle herralle tuli vieras. Kolme virstaa tuulessa ja sateessa edes takaisin! Kyll'en lähde. Menköön joku muu, minä tänä päivänä olen tehnyt osaltani ihan tarpeeksi. Että sinä ilkiät! Nuori poika, huviksesihan tuon teet. Kalle herra antaa papyrossin palkaksesi. Pitäkää papyrossinne, minä en lähde.
Ei ollut enää monta virstaa, tuntuipa jo oikein vaikealta, kun kumpainenkin oli vähän tehnyt kävelytyötä. Mielellään jo levähti perille tultua. Talonväki kummasteli, että kun jalkaisin tämmöistä matkaa tullaan, lienee se jo nälkä. Tämä Anna Liisan eno oli iältään noin kuudenkymmenen paikoilla, kookas mies, hyvin tyytyväisen näköinen elämäänsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät