Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. lokakuuta 2025
"Se on kyllä Jumalan sanan mukaan totta", sanoi kiertokoulunopettaja, "että kun ihmiset kerran ummistavat silmänsä ja korvansa Jumalan varoittavalle äänelle, niin lähettää Hän heidän sekaansa väkevän eksytyksen hengen..." Vihdoin sai Kölliskö loppuun päivän saarnan, lopuksi veisattiin muudan virsi, Kölliskö luki jonkun rukouksen, seurue hajosi...
En jaksa kaikkia jutella, Enkä tarkoin tutkistella, Olis kyllä kertomista, Sanomista sangen paljo, Vaan on matka mielessäni, Lähtöpäivä päälle saapi, Vielä on vikoa muuta, Virsi pitkäksi venyypi, Että antaapi ikävän, Lukialle liian mielen.
Se olisi voinut alkaa näin: "ja tapahtui siihen aikaan, kun kaikki maailma oli sodassa, että heidän väijyessään vallihaudoissa Herran virsi soi..." Erakko seisoi taas ovessa, kasvoillaan haltioitunut ilme. Kansat eivät vihaa toisiaan kansoina! He uskovat, että isä taivaassa on heidän yhteinen isänsä!
Eli oli käynyt kalman kalpeaksi ja vieraat seisoivat kuin kivettyneinä katsomassa toinen toistansa. Viimein astui Anders esiin, lausuen vapisevalla äänellä: "Ei ole mitään kätkettyä, jok'ei ilmiin tule, mutta Jumala pelastakoon meitä kaikkia pahasta. Veisatkaamme virsi yhdessä". Ja nyt lauloivat virren, mutta eivät löytäneet siitä oikeaa iloa.
Mutta virsi on sama kuin oli eilen, kirkossa on niitä, jotka ovat sen ennenkin kuulleet, nuotti on tuttu, ja ennenkuin virsi on lopussa, on siihen yhtynyt ääniä kirkossa ja joitakuita sen ulkopuolella. Jouko seisoo ovensuussa yhä enemmän ihmeisiinsä vaipuneena siitä, mitä kuulee ja näkee.
Juttu juomareista Lystillinen runolaulu suuresta tupakan puutteesta Kettusen naiminen Suomesta Suomen kielen sorrosta Suomen kielen kasvannasta Kestikievarin virasta Aikain muuttuvaisuudesta Lapsen virsi Tuohesta Toinen kiitossana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle
Virsi hymisi kuin itsestään, kuin kenenkään laulamatta ja kuitenkin kaikkien noiden yhteisestä rinnasta tullen. Hänelle tuli sama tunne kuin joskus hautausmaalla, missä satojenkin henkien koolla ollessa on kuin olisi yksin ja jossa samalla tuntuu olevan läsnä elävinä kaikki ne, jotka siinä jossain elävät ja piilevät maanalaisissa asunnoissaan.
Kysymyksessä oli virsi "Koko maailm' iloit mahtaa!" tai oliko se joku muu, sitä en muista. Mutta samapa se. Virsi kuin virsi. Eräästä kohdasta väitti lukkari, että siinä pitää veisata his. "Hii-iis!" veisasi hän. Minkkinen vältti, että siinä on h, ja veisasi: "Hooo-oo ... hoo-oo!" Syntyi väittely.
Alkoi hämärtää, ja kaikki oli niin hiljaista ympärillämme, siksi kuin kukkuloilta korvaamme kaikui matala virsi. Juhlallisesti ylenivät ja alenivat vakaiset sävelet, niinkuin aallot nousevat ja laskevat rauhallisena kesä-iltana.
"Sen vainen valehtelitki; Vaan ma nyt sinun opetan, Ettet totta toisen kerran Mua syöttele sanoilla." Siinä kohta kourihinsa, Kääppäsi käpälihinsä, Tappoi hiiren hirviästi, Ja kaotti kauhiasti. Sihen loppui hiiren virsi, Katkesi katin tarina. Hiiren tapaaja.
Päivän Sana
Muut Etsivät