Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
ROLF JUTE. Vastatkaa kysymykseeni! Minä vaadin saada tiedon siitä, kuinka ai'otte kohdella kaupunkia ja sen asukkaita? OTTO RUD. Sinulle olen siihen vastauksen antava, vaikka olikin kysymykses hyvin röyhkeä. Nuotiot minä viritän kirkkaammat kuin salamoiden kiemuroitsevat soitot! Siis tulta, tulta!
Hälle hiljaa virren viritän ma niinkuin ystävälle. Uudenkirkon ja Kivennavan asukkaille omistettu.
Jumalan kiitos, nyt viritän soittoa itselleni ja meille molemmille yhtaikaa". Hän pani soittovärkin käymään ja se soitti Beethoven'in säveltämän "Tyventä merellä". Se soi soimistaan ison aikaa edelleen, ja huoneessa kävi tuiki tyyneeksi. Huomenlahja. "Minusta on niin hauskaa, että tänään vielä kerran vietämme häitä; eikö ole niin sinunkin mielestäsi, avio-omani?" sanoi Lents seuraavana aamuna.
Mull' ansa vielä jäljell' on, Jok ei oo koskaan saaliiton, Jonnekka yhtä halullaan Käy lintu, kuin sen saan. Kotiini kohta päästyän' Tän' ehtoona sen viritän: Ja lintu on mun morsion', Mun sylin' ansa on. Iltatähdelle. Tähti, illan tyttö, sie Jon niin korkeall' on tie, Kumman nähnet voittavan, Murheen vaiko riemuisan?
Vaan jos se tulee, kirjoitan osotteeseen: Täss' on kala kaverille, lohi Lahjalle luvattu, onnen ongella otettu, tavotettu teevonilla, hopealla Huopanasta. Nythän olen siis sittenkin myönyt nahan, ennenkuin olen kaatanut karhun. Se on siis kaadettava. Ja minä viritän taas jousen.
Hetkessä kisat aloita, anna laulun, soiton soida! MEDON. Mutta... ANEMOTIS. Ei enempi, joudu! MEDON. Hyvä. Jää minulle miekka. Kuudes kohtaus. ANEMOTIS. Sitten CHRYSEIS. ANEMOTIS. Kieli, sa ijäti soipa sydämessä ihmislapsen, sinut nyt virtehen viritän, hän on kuuleva minua. Lapsuusmuistot! Synnyinseutu! Tulkatte tulisin kielin sydäntä syleilemähän, sydäntä kuulevan Chryseiin. Tuoss' on hän.
Eivät ajan lapset tunne enää, mit' on murtumus, tiedä itse eivät, kunne heiltä haihtui rakkaus, katoo uljuus, lempi, maine, kaikki kaunis raukeaa, menee niinkuin merten laine kohti paatta harmajaa. Laulunikin lie jo turha, sentään virren viritän, tunnollani vaikk' on murha, murhasitte enemmän, koska loppui lemmen loihdut, heitän taistohansikkaan: saitte elon suuret soihdut sydämistä sammumaan.
Kiro katkera, julmuus jumalien: Itse orja, ma vapautta veisailen, itse lemmetön, lemmestä laulan ma, itse tunnoton, viritän tunteita! SYD
Päivän Sana
Muut Etsivät