Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Heitit suurille suruille, Apioille mielaloille; Turvani on turpehessa, Armo kirkon aian alla, Toivo Tuonelan tuvissa. Parempi kuolla kun kitua. Syäntäni tuimelevi, Päätäni kivistelevi; Eikä tuima tuimemmasti, Kipiämmästi kivistä, Jotta huomena minua Hurstin huiskuteltaisi, Käsin käännyteltäisi. Sitte toisena pyhänä Kuus' ois tuomassa tupahan, Viisi viemässä viluhun, Sata tielle saattamassa.
Juho yritti ponnistella miehen tavalla, sai korjatuksi asioitansa niin että vielä pysyi pystyssä. Nyt oli kuitenkin taas yksi velkakirja hakuteillä ja takavarikkoon kirjoitettuna kaikki talon elukat. Juho oli kuitenkin saanut kuvernööriltä peruutuksen huutokaupan pitämistä vastaan. Tätä kuvernöörin paperia oli hän nyt ollut viemässä Stenforsille, mutta ei ollut päässyt edes puheille.
Voi veikkonen! vastasi Liisa aivan kuin samalla kertaa muistaen kaikki retket, joilla oli ollut hevosta viemässä ja laskettanut mitä kavioista oli lähtenyt. En minä nyt tällä kertaa enää olisi ajanut kovasti, vaan Kuivalan Janne tapasi minut matkalla. Hän vei Heikkilän tammaa ja rupesi sitä kehumaan. Hyvä se onkin Heikkilän tamma! sanoi isä. Ei, veikkonen, se kestä Viitasen mustalle!
Kun eräs naisvanki tuli sairaaksi, annettiin hänelle lääkkeitä ja ruokaa; hoitoa sitä vastoin ei hänkään saanut minkäänlaista, vaikka olikin niin heikko, että houraili eikä voinut; vuoteelta avutta nousta. Hänen luonaan ei käyty muutoin kuin ruokaa viemässä ja tarkastusta toimittamassa. Suurinta kärsimystä sittenkin tuotti meille yksinäisyys.
Hyi, hyökätä ihmisten päälle maantiellä ja sitoa minut, Matti Matinpoika Leppäkoski, vaikka olen kuudennus ja kylänvanhin, ja viemässä kaupunkiin ihan omatekoisia talvilanttujani! Mitä olette te, kaalimadot, tehneet minun lantuilleni? *Mazarino*. Tahdotko selkääsi vai menetkö hirteen?
Minulla oli sormi kipeä, etten voinut taittaa, niin pantiin kantamaan jälestä kotiin niitä lehtiä. Vaan se ei ollut helppoa, kun takkaa kantaessa tuli hiostavan lämmin ja metsään mennessä värisyttävän kylmä, että piti juosta palatessaan. Siellä oli isä jo aina takan tehnyt valmiiksi sillä aikaa, kun olin yhtä viemässä.
Olenpa minä jutellut sinulle jokaisen sanan kanssapuheestani Uotin kera, koska minä sitte kahdeksan päivää olin siellä viemässä hänelle saappaat? Uoti tulee kyllä tänäin luokses niinkuin lupasi. Tiedätkös, minä puolestani uskon, mitä ihmiset sanovat, että sinä viimein lasket Uotin vapaaksi!"
"Niin, minä ajattelin Ulpukkaa, sanoin ma." "Mitä lorumaista se on Ulpukasta?" kysyi mummo äreästi. "Niin mummo, siitä kertoi vanha Tarkki viime viikolla tuolla Pikituvassa, tiedättehän kun olin rohdinlankoja viemässä." "Ne ovat vaan tuhmuuksia." "No mitä tuo Tarkki retus sanoi?"
»Tulkoon!» kiljui Esa uudestaan ja kähisi nyt kuin höyrypannu, josta höyryä lasketaan. Kuului olevan körttikokous Toivolassa tänä iltana ja sinne aikoo iso joukko poikia. Kaapo oli tullut Esalle sanaa tuomaan. »Menevätköhän? Ketä menee, tiedätkö?» Miksei Kaapo olisi tiennyt, joka oli käynyt useammille tietojakin viemässä. Ainakin Kuivasen Ella. »Mitä sellainen mies!» »Ellako?» »Niin.
Vastaan tulevien ja tupiensa edessä seisovien tuttujen silmistä en tosin voinut mitään päättää, mutta siihen nähden, mitä minä itse olisin heidän sijassaan ajatellut, ajattelivat he aivan varmaan näin: »Tuossa sitä pappilan Kustia nyt viedään kouluun. Itsepähän on nyt kirkkoherra viemässä. Ruunallapahan ajavat.
Päivän Sana
Muut Etsivät