United States or Malawi ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä laskin sentähden ämpärini maitohuoneesen, jättäen ne Bettyn haltuun, leikkasin hyvän kappaleen isosta ohrakakosta, otin sen maitotuopin ohessa mukaani sairaan luo, ja olin taas takaisin äitini tykönä hänen aamujuomaansa viemässä, niinkuin luulen, tuskin myöhemmin kuin tavallista.
Mutta ruvetessaan huonetta lakasemaan tuli kuitenkin mielee, että mitähän se Heluna ajattelee, kun hän ei ole sitä viemässä. Ja niin tuo mielelle paneutui, että piti lähteä kiireimmän kautta. Navetassa oli jo parsi tyhjänä ja kytky remotti lattialla. Kärpäsiä lentää surahteli kuin olisivat Helunaa hekin hakeneet. Oli vähällä itku tulla, semmoisen ikävän paiskasi tuo tyhjyys mieleen.
Mutta hän tahtoi kuitenkin olla ensimmäinen viemässä sanaa rovastille, vallesmannille ja tuomarille, nähdäkseen, miten tieto tapahtumasta heihin vaikuttaisi. Rovasti kuljeskeli edestakaisin puolipimeässä talossa. Kun hän tuli kansliaan, näki hän jonkun seisovan ovensuussa. Kuka se on?
Minähän kannan omaa lastani. *Dagobert*. Hyvää päivää, hyvät ihmiset. Tiedättekö sanoa, asuvatko Mylly Matti ja hänen vaimonsa Maija täällä myllyssä. *Matti*. Kyllä, mutta he eivät ole nyt kotona, he ovat viemässä kuormia metsään. *Dagobert*. Vai niin. Onpa se raskas säkki, jota sinä kannat, isä hyvä. Mitähän siinä lienee. *Matti*. Porsas, rakas herra. Ettekö näe, miten se potkii säkissä?