United States or Senegal ? Vote for the TOP Country of the Week !


Silloin sinkuu iskut julmat, Lyönnit rajunmoiset: Puhkoo pedon otsakulmat, Verihinsä sulloo, sortaa, Maahan murtaa Urhokkaan Korven kuulun valtiaan. Miks ei kuulu riemun raiku, Miks ei kaiku Kajahtele vuoresta? Voittoparv' on synkkä aivan, Lailla taivaan, Jok' on pilvivaipassa. Siit' on päivä pilvessänsä, Poikaparvi murheissaan: Urhon alku, ystävänsä, Tainnoksiss' on haavoistaan.

Jo on karhu kaatununna, Keihäs sattui rintahan; Ukko nukkuu uupununna Sike'intä untahan. Riemuellen, Soitatellen, Viekää saalis kotihin! Vaan kun verivainolainen Suomehemme rynnättää, Silloin saalis toisellainen, Veikot, meitä hiihdättää. Käsi sauvan, Toinen raudan Teräväisen tempoaa, Verihinsä kohta nääntyy Kuka meitä vastustaa, Kenpä pakosalle kääntyy, Senkin suksi saavuttaa.

Ja vihollinen verihinsä kaatui, Tai sankarina maansa edestä Sen puolustaja uljas luut ne maatui, Uus' oras nousi urhon verestä. Uus' vuosisata koitti, verirusko Punasi kansat hirmuvalollaan, Myös kansa Pohjolan se määrättihin Liekkeihin sodan julman astumaan. Tää kansa pieni monilukuista Vastahan vihollista taisteli; Sen hurme kuuma höyrys' hangella Ja kesän viljapellot kasteli.

Huutaen "pois tieltäni kurjat sala-murhaajat!" sivalsi kapteeni häntä miekallansa vasten silmiä sillä seurauksella, että hän kamalasti korahtaen vaipui maahan verihinsä. Kaatuneen toverit vetäytyivät tämän nähtyänsä muutaman askeleen taaksepäin.

Koirien hätyyttämänä olisi karhu ehkä paennut etäisiin metsiin ja lumisade olisi voinut kokonaan peittää jäljet. He ihan oikein pääsivätkin pesän luo ja kun karhu hyppäsi ylös, haavoittivat sitä molemmat miehet pahasti ja ajoivat kauan takaa, kunnes se monen laukauksen jälkeen hienoreikäisistä luotipyssyistä kaatui verihinsä.

Jo on karhu kaatununna; keihäs sattui rintahan; ukko nukkuu uupununna sikehintä untahan. "Riemuellen, soitatellen viekää saalis kotihin!" Vaan kun verivainolainen Suomellemme rynnättää, silloin saalis toisellainen, veikot, meitä hiihdättää. Käsi sauvan, toinen raudan teräväisen tempoaa. Verihinsä kohta nääntyy kuka meitä vastustaa, kenpä pakosalle kääntyy, senkin suksi saavuttaa.

Verihinsä jos toiset jo vaipuivat, Tapa hurja se uusia hurmaa! Tapa moinen eikö oi, hirvitä? Ja eikö se kerro yöstä, Joss' uinuu se kansa, min keskellä Noin voitu on kuoloon syöstä? Ja kuitenkin, kansani, eiköhän Maass' armahassa myös tässä Joka vuos' epäjumalan vaunut lie Yli maan noin vierimässä?

Jo on karhu kaatununna; keihäs sattui rintahan; ukko nukkuu uupununna sikehintä untahan. "Riemuellen, soitatellen viekää saalis kotihin!" Vaan kun verivainolainen Suomellemme rynnättää, silloin saalis toisellainen, veikot, meitä hiihdättää. Käsi sauvan, toinen raudan, teräväisen tempoaa. Verihinsä kohta nääntyy kuka meitä vastustaa, kenpä pakosalle kääntyy, senkin suksi saavuttaa.