Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Soutajina oli siinä muutamia suomalaisia talonpoikia ja perää piti rohkea Paavo, joka taitavasti ymmärsi estää venettä kaatumasta. Muut veneet, jotka vaanjunkkari Roth'in johdolla hätyyttivät Tamperetta, olivat eronneet ja nousseet maalle useammille saarille.
Kun minä kulin yksinäni kalassa ja meloin keskellä venettä seisaallani, niin annahan ollakaan, en huomannut verkon vilkkaria, ennen kuin aivan kohdalla... Rupeanpa kiinni tavoittamaan, vaan silloinkos puikasin päälleni järveen ja vene meni sitä kyytiä tiehensä. Mut oli luojan lykky, ... sattui matala ... pääsin polkkasin maalle.
Miehet purresta puhuvat sekä vaimot vastoavat: "Mi olet mies metsän asuja, uros korven kolkuttaja, kun et tunne tuota purtta, keksi Väinölän venettä, et tunne peräurosta etkä miestä airollista?" Sanoi lieto Lemminkäinen: "Jo tunnen peränpitäjän ja älyän airollisen: vaka vanha Väinämöinen itse on perän piossa, Ilmarinen airollisna. Minnekkä menette, miehet, kunne läksitte, urohot?"
Siitä ei teidän tarvitse meitä muistuttaa, herra. Meitä ei haluta jäädä tänne, sillä paholainen on kaiketi kintereillämme... Ohoi, kuka tuo on? Toisen luutnantin kysymys tarkoitti pientä venettä, joka pyyhkäisi läheltä ohi ja suuntasi kulkunsa linnankaivantoon päin. Hän huusi sovitun tunnussanan, mutta ei saanut vastausta.
Palvelijakunta jäi vaunujen luokse ja tuo nuori pari läheni venettä. "Onko tämä tilattu vene?" lausui nuori mies, ja kun hän sai myöntävän vastauksen Juholta, auttoi hän seurassaan olevan naisen siihen ja astui itse jäljestä; vene lähti liikkeelle.
Hän varusti luotettavan aluksen kaikenlaisilla tarpeilla, astui sitten, niinkuin muinoin Nooa, alukseensa vaimoineen, lapsineen ja palkollisineen ja purjehti niin useita kuukausia ympäri Ahvenanmaan saaristoa, päästämättä yhtään venettä tai ihmistä lähelle alustaan; ja tätä menoa hän jatkoi, kunnes pahin taudin aika oli mennyt ohi. 4. PORVOON P
Tähän ei Pekka vastannut mitään, ja pian pojat nukkuivat. He heräsivät ukkosen jyristessä ja sateen valuessa virtanaan, kuohuvat laineet pauhasivat vasten rantaa, jossa heidän pikku veneensä hyppeli aaltojen harjalla ylös, alas. Unen toreissa pojat riensivät paremmin kiinnittämään venettä ja pelastamaan kapineensa sateesta. Pian he kastuivat sateessa likomäriksi ja vetäysivät puiden suojaan.
Noin kaksisataa venettä oli sumu-ilmassa ulkona aavalla merellä. Hämärän tultua nousi kova tuuli, joka pian kiihtyi rajuksi myrskyksi. Jo oli sydän-yö, mutta ei vielä yksikään kalaveneistä palannut takaisin ja aallot olivat nyt niin korkeat, että ne helposti olisivat satojakin veneitä kerrassaan kaataneet.
"Salmi onkin eri aikoina leveämpi ja taas kapeampi", selitti eräs lautamiehistä, "juuri tuon luodon tähden; lopulla kesää kun vesi on alhaalla ja luoto näkyvissä, ei ole salmi kuin korkeintaan viisi syltä leveä". "Näittekö toista venettä järvellä taikka ihmisiä rannalla?" kysyi tuomari todistajalta. "Ei näkynyt yhtäkään sielua", vastasi tämä.
Ville oli vetää aironsa poikki, ennenkuin viittauksilla sain hänet ymmärtämään, mitä tuohikupuni merkitsi. Muutaman minuutin perästä oli pienessä satamassani kolme venettä. Ville katseli molempia kotiveneitä ja sanoi viitaten niihin: »Sinulla kai on väkeä täällä niinkuin helluntain epistolassa?» Vastasin vain: »Ei liikoja ole.» Miehet astuivat maihin, ja kättelimme sydämellisesti.
Päivän Sana
Muut Etsivät