Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
HELMI. Vähät siitä, ennemmin minä toki niitä kestän. LIISA. Nyt alkakaa tuoda peltiä uuniin. HELMI. Eihän se vaan liene liian tulinen. Jos vielä palavat meidän vehnäset, niin annetaan minulle kahdenkertaiset torat. LIISA. Eivät pala. Kyllä minä takaan. HELMI. Hiljaa nyt Liisa, varokaa ettei pelti kolahda, silloin ne kohta laskeutuisivat.
Minun täytyi nauraa itsekseni, hän kysyi juuri samaa asiaa kuin Dagobert. "Menen", vastasin hänelle, "ja minun täytyy rientää, kello kuusi pitää meidän oleman linnassa." Minä tahdoin kiireesti astua kynnyksen yli, mutta hän pidätti minua lempeästi. "Varokaa, ett'ette kadota itseänne hovi-ilmassa!" varoitti hän kummallisella äänellä ja ojentaen etusormensa.
Vastatkaa tai muuten murjon teidät! Vaiti, herra luutnantti! virkkoi konttoristi, joka syvään hengähtäen jälleen oli päässyt tasapainoon. Vaiti!... varokaa, sillä... Samalla hän työnsi luutnantin käden pois valekreivin olkapäältä. Mitä tarkoitatte? murahti luutnantti kummastuneena. Asetutteko hänen puolelleen? Tämä henkilö on, vastasi Albert, vääntäen pistoolit pois vangin käsistä, hän on...
Viel' on kuin lapsi Saksanmaa, jot' aurinkoinen hoivaa, imettäin sille lämpöään ja tulta kapinoivaa. Ravinto moinen kasvattaa ja veren vimmaa äkin. Te elkää kiistaa nostako, varokaa naapurväki. Se jättilaps' on kömpelö, mi tammen maasta kiskoo ja sillä selkää, päätänne armotta ruhjoo, viskoo. Se on kuin Siegfried saduissa, mi nous' ja miekan takoi ja alasimen iskullaan kahtia sitten jakoi.
Ettekö te, kunnon miehet, ole kuulleet puhuttavan, että kreivi Pietari kerran on sanonut ammattikuntien olevan rosvojoukkioita, jotka ovat yhtyneet koroittamaan käsiteollisuustavarain hintoja? Olemme, se on totta. No niin, varokaa sitten kuuntelemasta miehiä, semmoisia kuin tämä tässä...
Hän ei ollut vielä ampunut, hän piti pyssyä kädessään, sillä hän ei ollut päässyt ikkunain luo, jotka olivat täynnä sotamiehiä. Joka laukauksella tärisi permanto. "Varokaa!" huusi kapteeni yht'äkkiä. Hän oli äsken nähnyt jotakin mustaa tulevan metsästä. Heti alkoi hirveä yksittäis-ampuminen. Tuntui kuin olisi hirmumyrsky huonetta tärisyttänyt.
Mylady loi upseeriin noita hirvittäviä silmäyksiä, jotka olivat hänelle niin ominaisia ja harvoin jäivät tekemättä vaikutustansa; viha saattoi hänen silmänsä säkenöimään pimeässä. Nuori mies pysyi liikkumattomana. Mylady tahtoi avata vaunun-oven ja syöksyä ulos. Varokaa, rouvani, sanoi nuori mies kylmästi, te voisitte loukata itseänne hyppäämällä ulos.
Kääntykää hänen puoleensa, hän on antava teille tarpeellisia selityksiä asiasta. Ainoa seikka, jota hän ei tiedä, ja jonka minä aikanaan olen hänelle ilmoittava, on se kummallinen ystävyys, jota te noita-akalle ja hänen tyttärelleen osotatte. Tiedän teidän, armollinen herra, halveksivan vanhan opettajan neuvoa, muuten sanoisin: varokaa sieluanne perkeleeltä!
Se on komea nimi, Elina. Tanskan aatelilla on tuskin parempaa mainitakaan. Mutta mikä on aikomuksenne? Vielä en ole tarkoitustanne ymmärtänyt? Ymmärrät pian. Kun emme voi tallata käärmettä jalkoihimme, täytyy se pistää kiinni. Varokaa, ettei pihti petä. Sinusta riippuu, miten lujasti se puristaa. Minusta?
Ja Lartius, uljas Rooman mies, ne kolme Yrityst' ohjaavat, niin kerrotaan, Mut minne? Luultavasti teitä vastaan. Siis, varokaa!» 1 SENAATTORI. Väkemme jalkeill' ompi, Eik' ole epäiltykään, ettei Rooma Sotahan olis valmis. AUFIDIUS. Viisast' oli Salassa pitää hankkehenne, kunnes Näkyä niiden täytyisi; mut Rooma Ne hautumasta keksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät