United States or Eswatini ? Vote for the TOP Country of the Week !


JAGO. Sit' ette voi, Vaikk' oisi sydämeni kourassanne, Ja ette saa, niin kauan kuin se mull' on. OTHELLO. Haa! JAGO. Luulevaisuutta, oi, varokaa! Viherjäsilmä peto tuo se huviks Apettaan kiusaa. Autuutt' aisaa kantaa, Kun tietää kohtans' eikä väärää lemmi; Mut voi! sen hetket julmat on, ken lempii Ja luulee, epäilee ja sentään lempii! OTHELLO. Oo, kurjan kurjaa!

"Mutta eno, loppupäätteenä kaikesta tästä, tahdotteko auttaa Karolinaa?" "Tahdonpa kyllä, ja teen sen rehellisesti, parhaan taitoni mukaan. Oitis kun sinä olet lähtenyt pois, tahdon mennä tytön luo puhelemaan asiasta". "Matta muistakaa, eno, jos tahdotte saada hänet mieltymään ehdotuksiinne, niin varokaa ennen kaikkia, ett'ette puhu liian paljon koru-sanoja, koristeita.

"Varokaa, matami!" tiuskasi rouva Burström. "

Mitä tämä on? huudahti hän, emäntäsi kosii minua aivan kouraantuntuvalla tavalla. Ei teitä, vaan kreivi de Wardes'ia, huomautti Ketty. Aivan oikein, kreivi de Wardes'ia, piti sanomani, mutta mitäs kirjeessä vielä puhutaan, maltappas. "Varokaa itseänne, ett'en kirjoita teille neljättä kertaa, sanoakseni, että minä vihaan teitä.

Mutta, sanoi Buckingham, oletteko hullu, kun tuolla tavoin puhutte minulle? Anteeksi, mylord. Minä puhun niinkuin voin; minä koen hillitä itseäni. Ajatelkaahan toki, mitä ai'otte tehdä, mylord, ja varokaa menemästänne liian kauvaksi. Mitä?... Herra armahtakoon, huudahti Buckingham, luulenpa että hän uhkaa minua!

"Varokaa itseänne," sanoi tämä, "sillä jos astutte ainoasti pari askelta oikeaan siitä paikasta, missä seisotte, niin olette vaarassa pudota käärmekuoppaan, joka on täynnä käärmeitä, sisiliskoja ja kaikenlaisia myrkyllisiä ja vaarallisia eläimiä ja silloin olisi vaikea pelastaa henkeänne." "Pelastakaa minua tästä murhaluolasta!" huusi sen vapiseva alkuun-pania, riippuen lujasti munkin kaulassa.

Katsokaa vaan häntä, niin näette, eikö paholainen ole sanaansa pitänyt. Mutta varokaa itseänne, noissa silmissä on jotakin mustan kiiluvaa, joka polttaa. Kun se sitten pääsi niin kauniiksi kuin nyt näette, meni hän Ruotsin leiriin ja antoi kuninkaalle lemmenjuoman, niin ettei kuningas nähnyt eikä kuullut muita kuin häntä seitsemän viikon kuluessa.

Varokaa, virkkoi tyttö, uhaten häntä sormellaan; varokaa, ett'ette te, joka olette osoittanut minua kohtaan niin paljon myötätuntoa ja nyt luulette minusta parhainta, ett'ette te seuraavassa hetkessä pakene minua, niinkuin paetaan petoeläintä tai niiden heimolaisia. Albert tuijotti häneen säikähtyneesti.

"Vait, naapurit, vait varokaa mitä teette tai puhutte", virkkoi nyt laiha ronkale, jonka pieni ruumis näytti vielä pienemmältä, vielä haamunkaltaisemmalta, sen kautta että hän pyysi teeskellä itsensä niin erinomaisen nöyräksi tai, käyttääksemme hänen omia sanojansa laittaa itsensä vielä halvemmaksi ja mitättömämmäksi kuin miksi luonto hänet jo oli luonut.

Vapahtajaltani ma joka päivä Odotan vapahduksen kutsumusta; Taivaaseen sielu rauhaisemmin astuu, Kun maassa ystävilläni on rauha. Rivers ja Hastings, kättä paiskatkaa! Pois äkä! Ystävyyden vala tehkää! RIVERS. Minussa, tottakaan, ei vihan kaunaa; Ja ystävyyttä vannon tuohon käteen. HASTINGS. Niin totta Jumal'auta, samaa minä! EDWARD. Varokaa pilaa kuninkaanne nähden!