Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Jo alkoikin kuulua airojen kalke ja Vappu veteli posket punakkana niin kovasti, että vene törmäsi puolitiestä kuivalle maalle. Tytöt odottelivat Vapun poistumista eikä se kauan virkaillutkaan rannalla. Me löydettiin piilosilla ollessa pullo verkkohuoneen nurkasta, kertoi Aliina isälleen. Vai niin, tyhjä pulloko? kysyi tämä tietämättömänä. On siinä vähän pohjassa. Missä nurkassa se on?
Lapsi kitisi ja itkeä tuhersi niin että kysyin Matulta, mikä Mattia vaivasi. En saanut vastausta, ja mieleni kävi kolkoksi, mutta menin kuitenkin tuvan perälle ja kosketin Mattua, kun arvelin, että hän oli nukuksissa. Mutta Mattu olikin kylmänä, Yrjänä kylmänä ja heidän kasvonsa täynnä haavoja, ja samanlainen oli Mattikin; otin pojan, käärin hänet nahkasiin ja kannoin Vapun luo.
Muurahaisten puremat olivat tuottaneet niin suuria tuskia, että silmät olivat pullistuneet päästä, ja hänen muotonsa oli vääntynyt niin kamalaksi, että ken hyvänsä olisi sitä nähdessään vapissut. Pekka, joka ehti ensin, tempasi kalikan pois Vapun suusta ja viilsi poikki köydet, joilla hän oli sidottu, samalla huutaen: "Vettä, Antti! Tuo vettä pian!"
"Käy sisään, Pekka", sanoi hän kääntyen miehen puoleen, ja ennen kuin Pekka oikein ehti selvitä ajatuksistaan, hän oli jo sisällä ja ovi kiinni. "Istuudu nyt", sanoi Vappu, "ja kuuntele, mitä minulla on sinulle sanottavaa; äläkä mulkoile, niinkuin tahtoisit iskeä kirveen kallooni." "Hm!" myhähti veljelleen Niila Makkarainen, joka oli kuullut Vapun puheet. "Ymmärrätkö sinä tätä?
Itku pyrki ääntä sortamaan, kun hän uhkaili: Minä hoidan ennen vaikka yksinäni koko karjan, ennenkuin Vapun kanssa. Menköön vaan ja pitäköön... Antaa mennä, antaa mennä, enhän minä sillä, rauhoitteli Auvinen lähtien pois. Hänelle oli keskustelun aikana selvinnyt syy, miksi Aliina pyrki piian töille, ja hän kiroili mielessään omaa itseään, kun piti tuollaisia juttuja olla, jotka pilaavat kaikki.
Sitten kuin Sesilia oli tullut kotiin Vapun luota, meni hän ylös suureen uuteen rakennukseen, jossa hän nyt asui pienessä kapinetissa, vaikka vasta illan juhlassa uusi huoneus, komeasti taitettuine kattoineen, ja lukemattomine pienine akkunaruutuineen, piti vihittämän.
Ajatella kyllä saattoi, mutta jos aikoi ottaa askeleen, niin se keskeytyi. Pahemmin vaivasi se, kun isä hyvin harvoin enää katsoi suoraan silmiinkään, mutta näytti kumminkin aina epäilevästi seuraavan hänen käytöstään. Ystävyys Vapun kanssa oli myöskin loppunut. Se ilmeni toiselta puolen tylyytenä ja toiselta puolen inhona.
Sitten hän laski tuopin penkille ja sanoi: "Kyllä mar sinä osaat juomaa valmistaa!" "No, se taito on minun suvussani", kehaisi Vappu. Pekka oli syönyt kyllikseen ja Vappu kehoitti: "Juo vielä!" "Kyllä se on hyvää", vastasi Pekka, "mutta kovin väkevää." "No, väkevähän itsekin olet; juo pois vain!" Sitten Pekka tyhjensi koko tuopin ja sanoi Vapun antaneen hänelle liikaa. "Niinkö arvelet, Pekka?
Pian hän sai Vapun kiinni, mutta samassa oli Mattikin riitelijöiden edessä kirves koholla. "Laske irti äiti!" huusi hän vimmastuneena. "Grills, Antti, Heikki! Auttakaa, auttakaa!" Vappu kaatui, iso ruotsalainen veti puukkonsa tupesta. Silloin Matin kirves heilahti ja iso isäntä kaatui silmänräpäyksessä päästämättä ääntäkään.
RISTO. Arvelin lähteä tästä Vapun luona käymään. Ku-ku-ku-ku-kuule! Vai Vapun luona. Ei vähä mitään. Korkeallepa siat tänä vuonna tonkivatkin, sanoi Lillqvisti laissa. RISTO. Ole sinä vaiti. Rohkea ruokansa hakee. Ei tiedä yhtään kuinka käy. Vaihdetaanpas nuttuja. Sinun on kumminkin siistimmän näköinen. TOPPO. Saat sen. En sitä ikinä usko. RISTO. Ole uskomatta, ei siihen sinua kukaan pakota.
Päivän Sana
Muut Etsivät