Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025


Vappuhan oli vastikään uhannut sekä ihmisiä että elukoita, niin ettei kukaan uskaltanut hänelle tehdä pahaa. Antti ei sanonut tarvitsevansa Vapun apua. Hän kyllä itse pitäisi puolensa. Että Vapulla oli voimaa ja että hän oli "tietäjä", sitä ei voinut kukaan kieltää, mutta Antti ei tahtonut olla hänen kansaan missään tekemisissä.

Hän katsoi ympärillensä ja huomasi olevansa lähellä vanhan Vapun tupaa. Vaikka oli jotenkin kova pakkanen, oli hänen polttavan kuuma, ja hän aikoi juuri mennä sisälle pyytämään vettä juodaksensa, mutta kun hän astui lähemmäksi ja jo tarttui oven salpaan, kuuli hän, kuinka vanhus lakkasi laulamasta ja lyhyen äänettömyyden perästä sanoi tytölle: "luulinpa kuulleeni askelia tuolla ulkona?"

Vapunkaan läsnäolo ei enää niin paljon vaivannut, sillä se oli sulkenut suunsa ja touhaili äänettömänä lähtöänsä laitellen. Toiset palvelijat viettivät vuosijuhlaansa kaikessa rauhassa mihinkään kiirehtimättä ja katselivat naurahdellen Vapun touhkuilemista. Elä pidä kiirettä Vappu, sanoi renki-Lassi.

Pekan erotessa Matista tämä sanoi, ettei hänen huolinut panna sydämelleen, mitä iso ruotsalainen oli sanonut sovinnosta. "Toimita sinä niin, ettei Antti pyri tapaamaan isoa ruotsalaista! Hän ei etsi Anttia; pelkää liiaksi Vapun noitakeinoja. Ja onpa pitkä matkakin Kymmenjärven ja Bortanin välillä. Jos saat Antin estetyksi tapaamasta isoa isäntää, niin kaikki sujuu hyvin.

Pekka kääri pian Vapun ympärille hänen vaatteensa ja otti sitten tuon avuttoman naisen syliinsä ja kantoi hänet kotiin. Siellä Heikki vaimonsa kanssa sekä Antti paraikaa hoitivat Grillsiä ja renkiä, joka virkosi tainnuksista, kun hänet oli pesty. "Kuinka on Vapun laita?" kysyivät kaikki. "Kyllä hän virkoaa", sanoi Pekka. "Vie, Pekka, hänet meille. Siellä on rauhallisempi olo kuin täällä."

Kummiukolla oli niin paljon kertomista ulkomaalaisista aikakauskirjoistaan ja kummiäiti näytti hänelle muutaman aivan uudenaikaisen neulontatekeleen neulominen oli nimittäin tämän kunnon rouvan keppihevonen. Anna puoleltaan kuunteli ja katseli ja lomasta ylisteli Vapun leivosta mitä vilpittömimmin.

Enpähän muistanut sanoa, ettei kanna niitä harvoja verkkoja, sanoi Auvinen ja riensi pala suussa perästä. Portailla tavoitti hän Vapun ja neuvoi sille hiljaa, mistä kohdasta löytää mitäkin. Sanottuansa palasi hän ateriaansa jatkamaan, mutta suoritti sen pian ja lähti rantaan. Lapset tulivat marjasta ja toivat vähiä löytöjään äidilleenkin maisteltavaksi.

Ajattelin että jos menisit navettaan Vapun toveriksi, se on siellä yksinään, kun toisen piian piti mennä riiheen. Osaathan sinä kantaa heiniä lehmäin eteen. Aliina veti kengät jalkaansa ja lähti täyttämään äitinsä käskyä. Ulkona oli pimeä. Kiireesti juosta sipsutteli hän lantakatokseen, jonne raollaan olevasta navetan ovesta näkyi himmeä lyhdyn valo.

Kreivi muistutti vielä, tuomarin puoleen edelleen kääntyneenä, että maaomaisuuden katselmus lain mukaan olisi pidettävä Vapun ja pyhäinmiesten päiväin välillä, taikka ainakin sulan maan aikana, eikä siis nyt, kun maa vielä osaksi oli lumen peitossa.

Renkiä he hakkasivat, kun hän rupesi Vappua puolustamaan, ja Vapun he veivät pois! Jumalan kiitos, että lapset olivat Heikin luona! Jos voitte pelastaa Vapun, niin tehkää se. Talolliset ovat vain vähän matkaa edellänne. Joutukaa! Jumala teitä auttakoon!" Pekka ja Antti juoksivat pitkin harppauksin samaa polkua, jota talolliset olivat kulkeneet. "Ota kiin', Teppo!

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät