Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
"Sitten. sitten," vastasi vanhus; "jahka ensin juomme kupillisen teetä, joka ei suinkaan liene vastahakoista vieraalle, eikä teillekään; sillä te olette läpi-märkiä sateesta ja meri-vedestä. Pian, Uolevi, nyt auttamaan minua!" Vanhuksen esitys otettiin äänettömyydellä vastaan ja pian höyrysi tee pöydällä, ja näytti maistuvan huoneessa olijoille erittäin hyvältä.
Kunnian-arvoisa vanhus lähestyi, taluttaen ihanata tyttöä, jonka silmät olivat luodut maahan. He johdattivat lähetyskuntaa, jonka jäseninä olivat kaupungin etevimmät asukkaat. He tulivat anomaan armoa ja turvaa. Heidät nähdessään nuori soturi hypähti hevosensa selästä, heitti pois käyräsapelinsa ja syleili tyttöä ja huudahti: "Miriam, sisareni, tämä, tämä on todella triumfi."
Ja sitten korotti vanhus äänensä yhä mahtavammaksi ja saarnaten lausui: "Paljon sairaita, vangittuja, nälkää näkeviä, hyljätyitä makasi näinä aikoina teitten varsilla. Papit tulivat ja ohitse kulkivat, Levitat tulivat ja ohitse kulkivat, niinkuin evankeliumissakin. Tämä mies se yksin vain tuli vierailta mailta meidän tienoillemme, ja kun hän tämän kurjuuden näki, tuli hänen heitä sääli.
Eräs Jumalata pelkääväinen vanhus kuuli hänen sanansa ja sanoi: "Kaikki hyvyys tulee ylhäältä; tuonne ylös et sinä voi lähettää mitään takaisin; mutta tule minun kanssani, niin näytän sinulle, miten paraiten voit Jumalata kiittää ja ylistää."
Kun nuori Lents ja minä pääsimme kisälliksi, me rupesimme tupakkia polttamaan. Silloin vanhus sanoi: "Hyvä; jos mielenne tekee polttaa, minä en taida sitä kieltää, enkä soisi teidän sitä tekevän salaa; minulla on valitettavasti itsellänikin se paha tapa, että minun täytyy polttaa; mutta sen minä teille sanon, jos te poltatte, minä lakkaan, vaikka se minusta on vaikeata.
Mut vanhus huokaili: "Oi herra, halvan valitus on halpa; Ei hänen huoliaan Paranna lintusien sulo laulut. Minulle vienoinen Jalava-puusta oli pyhä kuva, Mun parhain tavarain; Sen ryösti multa rosvo linnastasi." Armossa ruhtinas Hymyili: "helppo lievittää on huoles; Kuvani kultaisen Puu-kuvastasi sinulle mä annan."
Hällepä näin Priamos, jumalainen vastasi vanhus: "Ken sinä, ystävä, lienetkään, ken sull' isä, äiti? Niin sanan kauniin sai polopoikani kohtalo sulta!" Hällepä virkkoi näin Zeun airut, tappaja Argon: "Siis mua tutkien noin kysyt Hektorin seikkoja, vanhus!
Kun kerran kaksi lähettiläistä Spartasta olivat teaterilla Athenassa, astui vanhus sisään, joka ei enää löytänyt itselleen istumasijaa. Heti nousivat molemmat Spartalaiset paikoiltaan antaakseen vanhukselle sijaa. Silloin huusivat Athenalaiset hyväksymisensä Spartalaisten käytökselle, vaan nämät sanoivat: "Niin, Athenalaiset tietävät kyllä mikä on oikein, vaan eivät sitä tee!"
Komea emäntä kääntyi silloin arvokkaana ovelle päin ja pani kätensä silmilleen suojellakseen niitä häikäisevältä ilta-auringon loisteelta, joka virtasi sisään avonaisesta ovesta. "Miksi tuot vieraan tänne? "Tiedäthän sinä, ettei isä ole kotona. "Vie hänet vierassaliin. "Hänen paikkansa ei ole minun luonani." "Eiköhän sittenkin, Rautgundis! Täällä, luonasi on paikkani", sanoi vanhus tullen esille.
Kun tämä lausui Glycerian nimen, tuntui hänestä, kuin olisivat raivottaret hänen sieluansa ruoskallaan piesseet, hän kannusti ratsuansa, ja rientäen tuulen nopeudella, joutui hän Mesembrion kartanolle. Hymyillen tuli vanhus häntä vastaan oveen asti, ritarin kasvoista huomaamatta raivon, pelon ja epätoivon vaikuttamaa muutosta.
Päivän Sana
Muut Etsivät