Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Kuinka julma, pilkallinen ja kauhea onkaan se hämärä voima, joka maailmaa hallitsee! Minä en tiedä muuta voimaa, joka hallitsisi maailmaa, kuin vanhurskaan Jumalan, huomautti Rolf, ja uskon, armollinen herra, että te kaikella viisaudellanne ette voi toista keksiä. Aadolf ei vastannut mitään. Hm, jupisi Rolf suruissaan, minä ymmärrän. Hän on päästänsä sekaisin, niinkuin ihmiset sanovat.
monesta niin jo merkist' ymmärtänyt puun tarkoituksen oisit siveellisen ja Luojan mielen, kiellossaan vanhurskaan. Mut koska nään sun järkes kivettyneen ja käyneen kivenkarvaiseks, niin että sanaini valkeus sun huikaisevi, kuvina tahdon, vaikk' en kirjaimina, tään että kanssas kantaisit kuin sauvaa pilgriimi palmulehvin kierrettyä.»
Mutta vaan taisteleva itse saa voiton; ja viimein veli Martin vielä kerran suoriutui, jopa, niinkuin aivan usein tapahtuu, juuri kuin taistelo näytti tulisimmalta. Hän pääsi voitolle vanhalla aseella "vanhurskaan pitää elämän uskosta." Vielä kerran nämät sanat, jotka ovat auttaneet häntä niin usein ja joita hän on kertonut niin monesti retkellämme, astuivat pontevasti hänen sielunsa eteen.
Ne kun saavat riittämiin asti aseita, niin se rintama lähtee ukkospilven tavalla vyörymään eteenpäin ja sinä päivänä on Jumalan kaikkivaltiaalla sanalla kaikille ryöstäjille, murhaajille ja kaiken pyhän pilkkaajille julistettu kuolemantuomio. Mutta tällaisten tuhansien kotien on viritettävä ja sammumattomana pidettävä se tuli, joka armeijan kautta panee Jumalan vanhurskaan tuomion täytäntöön.
Cajus Lucius. Vaikk' olen voittaja, niin Caesaria Ja Rooman valtaa tunnustan, ja lupaan Sen vanhan veron maksaa, josta mua Tuo kuningatar häijy esteli. Nyt hänen niinkuin poikansakin päällä Vanhurskaan taivaan raskas käsi lepää.
Jos Heikki voisi vanhurskaan Jumalan kasvojen edessä vakuuttaa, ettei hänessä ollut pienintäkään syytä Niilo Iisakin kuolemaan, anoisi hän anteeksi kaiken epäilyksensä ja sydämensä pahat ajatukset ja alkaisi taas sydämestään saakka rakastaa naapuriaan.
Armon ja vanhurskaan tuomion läpitunkeva ääni se varmaan on, joka hiljalleen, mutta vakavasti tunkeutuu meihin. Tuntuu kuin laineiden hiljainen loiske yksinäistä rantaa vasten ja tuulen vieno humina autiolla tienoolla voimakkaasti saarnaisivat meille armoa ja tuomiota. Se on sanaton saarna, mutta kumminkin voimakkaampi kuin moni, jonka esittämiseen käytetään loistavinta kaunopuheisuutta.
Kenties onkin se paras, kun pääsen pois, näkemästä sitä vanhurskaan Jumalan kostoa, joka heitä vielä kerran kohtaa, sillä ei Herra jätä rankaisematta niin syvään turmelukseen langenneita.
Astuu Hurtta askeleen ja kaksi, tuntee, kuinka silmä kastuu, virkkaa: »Suomen jumalaksi nimittäisin tuon vanhurskaan; vaan mik' oisin silloin minä, joka kaikki kaadan, murskaan? Arnkil! Siihen vastaa sinä!» Arnkil aatkeloi: Ken tietää majurimme mietteet syvät? Saa sen päähänpistot sietää pienet, suuret, huonot, hyvät.
No minuahan se ruoja pakkaakin ... ja hyökkää vielä niin kavalasti takaa päin kuin paha henki vanhurskaan kimppuun ... en paremmin ajattele... Ja kun minä Soikkelille itselleen huusin siitä pellolle, niin mitä luulet sen tehneen: Haukkumaan hyväkäs rupesi.
Päivän Sana
Muut Etsivät