United States or Paraguay ? Vote for the TOP Country of the Week !


Keisari oli korkeakasvuinen, laiha, ulkomuodoltaan voimakas, hienokasvoinen ja suurisilmäinen neekeri; nyt oli hän puettu valkoiseen villapaitaan, jonka päällä oli kullattu vyöhyt ja musta vaippa. Hän puristi Stanleyn käsiä lämpimästi ja voimakkaasti, kumarsi jotenkin somasti ja pyysi häntä istumaan eräälle rantatuolille.

Maria Ivanovna näki vaimo-ihmisen istumassa penkillä vastapäätä muistopatsasta ja istui penkin toiseen päähän. Rouva katseli häntä tarkasti. Maria Ivanovna, heitettyään häneen muutaman silmäyksen, ennätti tarkastaa hänet. Rouva oli puettu valkoiseen aamupukuun, yö-myssyyn ja röijyyn. Hän oli nähtävästi noin neljänkymmenen iässä.

Se on suurempi ja voimakkaampi kuin monen muun miehen enkeli. Nouse ylöspäin sen avulla! Mutta jos hän kiroo sinua ja sanoo: 'Minulla on kahdeksan miljoonaa rahoja, ja minä en välitä Jumalasta enkä ihmisistä, silloin elä vastaa mitään, vaan kumarru ja kirjoita pari sanaa hänelle". Vieras kumartui eteenpäin ja kirjoitti sormellaan tulen valkoiseen tuhkaan.

Hän ei huomannut mitään liikkuvaa. Ei kuullut mitään ääntä. Olkapäitään kohauttaen hän kääntyi takaisin, salpasi oven ehkäpä hieman suuremmalla huolella kuin edellisellä kerralla, haparoi takaisin vuoteeseensa ja nukkui mistään välittämättä aina valkoiseen päivään saakka. Pitkä ja viluisen rusottava valon sääri kurkisti sisään särkyneestä ruudusta hänet herättäen.

"Siellä elettiin kuin kyyhkyispesässä. Ihana naisen ääni lauloi kauneimpia lauluja ja kuutamossa myöhemmin yön hiljaisuudessa kiilsivät upseerin olkaiset tuolla pienellä niityllä ja hoikka, valkoiseen puettu rouva piti häntä käsivarresta. Mutta eräänä iltana juoksi neiti Fliedner kiireesti tavallisesta varovaisuudesta huolimatta sillan yli.

Lotta täti tuli, hyvänä ja osaa-ottavana kuten aina, koristamaan valkoisilla ruusuilla ja kieloilla Lillin viimeistä vuodetta, ja pikku Jannen äiti laski kiitollisena poikansa tähden vuoden ensimmäiset sinivuokot pienokaisen jalkojen ääreen valkoiseen arkkuun. Muutamia päiviä myöhemmin arkku vietiin pois kirkkomaahan ja laskettiin mullan poveen suuren koivun juurelle.

Rikkaista akkuuan-peitteistä sai jokainen huone erinlaisen värin-muodon, mikä valkoisen, mikä viheriäisen, mikä punaisen, jonka asuja aina ymmärsi käyttää hyödyksensä mielen-laatunsa mukaan, niin että jos hän oli alakuloinen, meni hän valkoiseen huoneesen, jos levotoin, niin viheriäiseen, ja jos oli aivan vaalea, niin silloin meni hän punaiseen.

Tätä tehdessään loi hän tuon tuostakin ihmettelevän silmäyksen valkoiseen haamuun, joka välistä katosi puiden taa, yhä peräytyen ja kehoittaen matkustavaista seuraamaan itseänsä. Ajatus, että tässä kummallisessa ilmiössä piili tehdyn tai kenties häntä itseänsä tarkoittavan rikoksen salaisuus, oli noussut matkustavaisen mieleen, ja hän päätti saada selville tämän oudon tapauksen.

Hän näki hän näki ja hänen poskensa menivät vaaleiksi, hänen sydämensä alkoi tykyttää rajusti. Tuo nuori kreivi G ja majuri sen ihana helmi tanssivat. Maria oli pukeunut valkoiseen hameeseen, hänen kaulallansa oli paksut kultavitjat, hänen rinnassansa erinomaisen ihana ruusu, osittain kullasta, osittain kalliista kivistä. Mutta näitä ei kukaan suuresti huolinut katsoa.

Sen kantapäillä kulki harmaja halla, tuo öisen poudan ainainen seuralainen, joka hyiseen peitteesensä osaa kietoa jokaisen kasvavan kukan ja korren paljoa tarkemmin kuin äiti hennon lapsensa voi kapaloida. Sen vuoksi seisoivatkin kaikki tähkäpäät seuraavana aamuna auringon noustessa jäykkinä, vakavina, kuni valkoiseen pansariin puetut soturit, joiden haarniskat heijastavat valon säteitä.